Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Metsän kasvu on meillä n 3,5 % puuvarannosta (paljon karuja männiköitä) eli 100 vuodessa hakattu 3 kertaa lähtöhetken puutavara. Ei sekään ole kovin huonosti.
Sinä RR et ymmärrä kokonaisuudesta yhtikäs mitään. Ainakaan minun mielestäni. Minä näen metsän tuotantolaitoksena, joka toimii ilmaisenergialla, käyttää ilmaisia raaka-aineita (sadevesi ja hiilidioksidi) ja ilmaista työvoimaa (sienet symbioosissa). Metsänomistajan tehtävänä on vain voidella koneisto, kuten yleensä kaikissa tuotantolaitoksissa. Vaseliinin asemasta käytämme siemeniä tai taimia. Mitä paremmin voitelemme, sitä enemmän tuotetta syntyy.
Kuten kirjoitin, niin meillä taimikoiden perustaminen ja hoito maksoivat 5 viimeisen vuoden aikana 6,3 % myyntitulosta. Siis liikevoittoprosentti on 93,7. Mielestäni varsin kohtuullinen.
Kyllä ainakin havukuitua liikkuu Jyväskylän tienoolla. Eim kauaa tarvitse ajaa, kun puutavararekan näkee.
Metsä Groupin Vilppulan saha toimii. Tällä viikolla hakattiin juuri sinne menevä kuusitukkileimikko.
Versowoodin ajokoneen kuski kertoi lähtevänsä lomalle, kun saa uudistushakkuun viimeiset kuidut maanantaina tien varteen.
Ja vielä. Metsänkasvatushan on eräs kannattavimmista toiminnoista. Tuolla pienellä panoksella saadaan valtava tuotto. Sehän perustuu, siihen, että prosessi pyörii ilmaisella auringon energialla ilmaisista raaka-aineista, vedestä ja hiilidioksidista. Käyttöhenkilöstö on maan alla. Ei tarvitse koneita, työhuoneita tai terveyden hoitoa. Ei makseta palkkoja, vakuutusmaksuja tai eläkkeitä. Eivät tunne pekkaspäiviä tai lomia. Painavat työtä koko valoisan ajan tauotta. Elävät puilta saamallaan ruokapalkalla.
Minusta siis lähes ilmaiseksi metsistä saatavaa tuotetta pitäisi tuottaa mahdollisimman paljon.
Niin Reima. Minähän kasvatan metsää. Sen aukon vieressä kasvaa parhaat puut. Ja tuloja tulee harvennushakkuista. Meillä 5 viime vuoden keskimääräiset taimikoiden hoito- ja perustamiskulut olivat 6,3 %. puunmyyntituloistamme. Vaatii kyllä luovaa mielikuvitusta saada tuo systeemi kannattamattomaksi. Bonuksena tulee vielä verovivutus.
Jankutan vielä korosta. Kun myyn hehtaarilta 300 m3 kuusta aukosta kokorunkokaupalla latvusmassoineen, niin saan siitä 300*68=20400 euroa. Josm myisin saman puumäärän poimintahakkuulla, niin parhaassa tapauksessa saisin 0,85x300x65+0,15x300x22=17565 euroa. Erotus 2835 euroa. Uudistuskulut: muokkaus, 500, taimet 1600 kpl 720, 2 perkausta 800 Siis kaikkien uudistuskulujen jälkeen minulle jäisi 815 euroa ilman Kemeraa, joka tuo lisää 160 tai 240 euroa. Siis minulle jää rahaa 1000 euroa. Jos käyttäisin Arvometsän ”palvelua” niin joutuisin maksamaan siitö 0,06×17565=1050 euroa.
Siis uudistushakkuuversiossa mimulle jää 1000 euroa enemmän. Arvometsän palveluja käyttäen en saa tätä, mutta joudun maksamaan 1000 euroa. Erotus siis 2000 euroa/ha tai 6,66 euroa/m3. Vaatii kyllä todellista ”ammattimiestä”, jos saa jatkuvan kasvatuksen edullisemmaksi
No ei välttämättä huijaus, ehkä en vain ymmärrä… Kaiken kaikkiaan juttua ei voi oikein kunnolla arvioida ennen kuin taustaoletukset on avattu. Toivottavasti Timo P tekee sen blogissaan.
Minä mielestäni ymmärrän. Kun verrataan 300 tai 100 m3:n poistumaa, niin varmaan ero on näkyy hiilitaseessa.
Tätä huijausta harjoittavat jatkuvaa kasvatusta markkinoivat koko ajan.
Siis kyseessä on tietoinen huijaus.
Kerran kokeiltiin lehtikuusen istuttamista täydentämään harvaksi jäänyttä kuusitaimikkoa. Hirvet söivät ne lehtikuuset.
Kyllä kuusi tulee olemaan jatkossakin Suomen metsätalouden avainlaji. Niin helppoa sen kasvatus on. Tietysti sekaan mäntyä tai koivua missä onnistuu.
Avohakkuu aiheuttaa vuonna 0 metsikön kokonaishiilivaraston äkillisen suuren notkahduksen, ja jk-hakkuu myös mutta pienemmän.
Miten niin. Tarkasteltava kokonaismäärää. Jos hakataan sama määrä puuta millä tahansa tavalla, niin hiilivarasto vähenee yhtä paljon. Näin ainakin insinööri laskee. Jos sitten kerätään hakkuutähde, niin jaksollisen hiilitase on parempi.
Koko ajan lukijaa huijataan, kun verrataan aukkoa ja vain siitä poimimalla kerättävää puumäärää.