Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Liimapuu ja CLT-levyt eivät vaadi mitään huippulaatuista puuta.
On aivan tervettä, että vaihtoehtoja pohditaan.
Ja myös se, että aiemmista kokemuksista otetaan oppia. Ei siis enää istuteta mäntyä liian reheville paikoille. Tai ojiteta soita. Sitä vaan ihmettelen, että väen väkisin yritetään toistaa harsintahakkuita, jotka eivät myöskään toimineet. Todettakoon, etten pidä niitä harsintahakkuita virheenä, koska muuhun ei ollut mahdollisuutta. Nyt on tiet, autot ja uudistamisteknologia. Miksi ihmeessä kukaan järkevä edes haikailee sinne menneisyyteen, jossa Suomen metsät lähes hävitettiin.
Meikäläinen mietti miten saisi syntymään hyvän sekametsän. Ja aika usein se on onnistunutkin. Monenlaista uutta kannattaa miettiä, muuta menneisyyden opit huomioon ottaen.
Kirjoitin sähköpostin siitä ”metsäpoliisi”-ohjelmasta Mikko Tiirolalle. Olin ollut aiemmin yhteydessä siitä HVC-asiassa. Ei ole kuulunu mitään. Luulen, että järjestöt pelkäävät Yleä.
Kuuntelin äskettäin, kun Ylen toimitusjohtaja ja päätoimittaja hehkuttivat kuin Ylessä harjoitetaan ohjelmien oikeellisuuden tarkistusta.
Johtopäätös on, että hommaan pitää puuttua. Yhteisöt eivät uskalla. Yksityiset voivat tehdä vapaasti. Luonnollista on, että parhaiten pärjää se, jolla on asiassa korkein oppiarvo.
Siispä Anneli. Ala rustata valitusta.
Voihan sitä korkoa laskea. Ei siinä mitään, mutta sehän tuottaa jaksollisessa vaan lisää kannattavuutta, koska kassavirta lähtötilanteessa on positiivinen jatkuvaan verrattuna. Päätehakkuun ajankohdan määrittely on taas ihan eri juttu. Sitä voi säädellä tavoitteiden mukaan ja tietysti kasvun. Tässä eräs esimerkki.
Katselin eilen kaadetun kuusen kasvua tyvileikosta. Suunnitelma antoi puun iäksi 88 vuotta. Todellisuudessa se oli n 100 vuotta. Oli luultavasti syntynyt entisen kaskikoivikon alle. 30 ikävuoteen mennessä kasvua kannossa oli yhteensä 12 cm. Koivut oli luultavasti hakattu n 70 vuotta sitten, jolloin kasvu oli elpynyt. Välillä 31-50 v paksuutta tuli 12,2 cm. Tämän jälkeen paksuutta tuli 80 ikävuoteen saakka n 2,8 cm 10 vuodessa. Siis alle puolet huippukasvusta. Ikävuosina 81-90 tuli 2,2 cm ja viimeisinä 10 vuotena 1,4 cm. Kasvu oli jo lähes loppunut, kun moto katkaisi puun.
En vieläkään ymmärrä tuota tuolla tavalla esitettyä korkoa näissä laskelmissa. Katsoin tilinpäätöksistä, että viimeisten 5 vuoden aikana meillä taimikoiden perustaminen ja hoito (ilman Kemeraa) on maksanut 6,3 % puunmyyntitulosta ja kaikki on tehty ajallaan. Jaksollisen paremmat myyntihinnat ovat tuoneet taatusti selvästi enemmän myyntituloa, joten jaksollinen on jo kassavirraltaan jatkuvaa parempi. Tietysti kasvusta puhumattakaan. Tai siitä, että tuon 6 % joutuisi maksamaan Arvometsän tyypin saappaanjäljistä.
Koko ajan pitää verrata koko metsän tuottoa. Jaksollisessa asian ratkaisee se,kasvatamme parhaita puita parhaissa oloissa. minkä olen lukuisia kertoja toistanut.
Tässä meikäläisen lausunto suunnitellusta metsätalouden kannustejärjestelmästä:
Paljon jonnin joutavaa puuhastelua. Esimerkkinä kulotus. Itärajan takana tehdään ”kulotusta” valtavasti joka vuosi. Pitääkö Suomenkin väkisin lisätä kasvihuonekaasuja hävittämällä polttamalla metsiään? Samalla kuolee valtava määrä erilaisia eliöitä. Eikö puuha yhtään hävetä. Kulotuksessa häviää typpeä ja booria, mikä heikentää metsän kasvua vuosikymmeniksi. Tulee myös haitallisia pienhiukkasia.Ja kaikki tehdään velkarahalla, jota tarvittaisiin johonkin hyödylliseen puuhaan. Asummeko Hölmölässä kun toimitaan noin hölmösti?
Tuntuu kyllä. että jollakin on suhteellisuudentaju kadonnut.
Sama juttu siinä, kun mietitään miten turvepelloissa alettaisiin kasvattaa kaislaa ja osmankäämiä. On kyllä porukalla jäänyt oppimatta luetun ymmärtäminen. Eivät ole sattuneet huomaamaan, että ruokapula alkaa alkaa olla jo tosiasia. Etelä-Euroopan kuivuus supistaa viljan tuotantoa Ukrainan lisäksi. Valitettava tosiasia on, että kohta raivataan lisää soita pelloiksi. Suomen maatalous muuttuu kannattavaksi.
