Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Ainakin minua kiinnostaa korjuukustannukset siten, että metsät kasvatetaan niin, että puunkorjuu on mahdollisimman helppoa. Tällaisista kuvioista, jotka ovat mieluummin niin lähekkäin, että koneet voivat siirtyä ajamalla uuteen paikkaan, muodostan mahdollisimman suuren leimikon.
Metsänomistaja voi siis vain luoda edellytykset järkevälle puunkorjuulle. Koneiden valmistajat tekevät tällaisiin sopivia koneita, joita hakkuu-urakoitsijat käyttävät.
Puunostajat ovat kilpailuttaneet korjuuyrittäjät, jotka puolestaan kilpailuttavat konevalmistajat. Nämä puuhat eivät yhtään kuulu metsänomistajille.
Kuten olen lukuisis kertoja kirjoittanut, niin oletan, että puun kysyntä ja hinta nousevat. Silloin tietysti parhaan tuoton saa metsänomistaja, jolla on parhaat metsät. Jos puun hinta ei sattuisikaan nousemaan, niin mitä sitten? Metsässäni on paljon puuta, josta saan enemmän kuin tyyppi, jolla on huonot metsät. Voivat myös pörssikurssit laskea enemmän kuin puun hinta.
On kyllä tyhmyyden huippu kasvattaa tietoisesti metsiään huonosti. Niin hyvät näkymät puulla on.
Minä kyllä ajattelen vain metsänkasvua tai puuntuotantoa, miten vaan. Ja tähän on monta syytä. Yksi. että näen, että puun arvo tulee jatkossa kasvamaan entisestään.
Toinen on, että ’esi-isämme joutuivat pakosta hävittämään metsiämme ja nyt kuittaan tätä velkaa.
Tietysti on myös mukavaa työllistää ammattitaitoisia metsäalan ihmisiä.
Vitsikästä on, että kaiken tuon voin saavuttaa nykyisellä hyvällä metsänhoidolla ja seuraamalla markkinoita. Ei tarvitse sijoittaa omaa rahaa. Päinvastoin myös kassavirta on hyvä, tasearvosta puhumattakaan.
Hesarissa käydään luontokatokeskustelua lehden pääkirjoituksen pohjalta. Tässä yksi kommenttini:
En tunne itseäni enempää jumalaksi tai itsekkääksi, kun pyrin huolehtimaan, että metsämme kasvaisivat entistä paremmin. Jumalan osan näyttää ottaneen Luontopaneeli. Tuntuu myös siltä, että tämä Jumala suhtautuu julmasti mielestään vääräuskoisiin.
Luontomme on todellakin hyvin kestävä, koska se uudistuu lähinnä katastrofien kautta ja niiden aikataulua luonto ei voi ennustaa. Täytyy olla aina valmis muuttumaan.
Jos vaivaudut etsimään kartan Suomen metsät 1850, niin voit nähdä, että oli suuria alueita, joilla jopa polttopuuta oli niukasti. Kyllä lahopuuta kerättiin jatkuvasti. Esimerkiksi vuonna 1916 tehdyn hakkuusopimuksen mukaan tilaltamme hakattiin ”kasvunsa lopettanut puu”.
Siis edelleen. Kun metsästä viedään puu pois ja kasvatetaan uusi tilalle, niin miten se edesauttaa luontokatoa. Esimerkiksi päätilamme metsien tilavuus on 90 vuodessa kolminkertaistunut. Tämä on ollut järkevän metsänkäsittelyn seurausta. Sitä tulemme jatkossakin harjoittamaan. En kyllä tunne, että olisimme aiheuttaneet luontokatoa.
Mistä kukaan voi päätellä, mitkä tekijät vaikuttavat uusien lajien syntyyn.
Avohakkuuaukot ovat erittäin tärkeitä pölyttäjille, koska aukoissa kukkii koko kesän erilaisia kasveja. Esimerkiksi Luke on todennut, että mustikkasadot ovat erinomaiset. Tämän edellytys on hyvä pölyttäjäkanta. Hyvä Jyrki, näemmä edustat sitä ihmisluokkaa, jonka mielestä metsätalous on pahasta ja silloin erehdyt esittämään vääriä tietoja kuten tämä pölyttäjä esimerkkisi kertoo. Kannattaisi varmaan päivittää tietosi kulkema avoimin mielin talousmetsissä.
Kyllä tärkeintä on hyvin kasvava metsä jo pelkästään sen ilmakehävaikutusten vuoksi. Välttämättömiä metsämme ovat tietysti myös kansantalouden ja työllisyysvaikutusten vuoksi.
Tällaista on sitten konekuskien ammattitaito. Poukkoilevat palstalla täysin sokkona, nähtävästi aika menee youtube-klippien tekoon ja muuhun some-poikkoiluun.
Et Reima näemmä lukenut, että tämä hakkuu tapahtui vuonna 2006. Millaisia olivat silloin paikannuslaitteet? Mahtoiko silloin olla somea?
Meille sattui takavuosina samanlainen tapaus. Meidän mailla hakannut metsäyhtiö hakkasi vahingossa naapurin puolelta. Asia paljastui, kun naapurimaan uuden omistajan kanssa avattiin umpeen kasvanut raja. Uudella omistajalla ei tietenkään ollut puhevaltaa, koska oli ostanut tilan ostohetken kunnossa. Tähän asia jäi.
Nämä vieraalle puolelle ulottuvat hakkuut ovat ikäviä tapauksia. Jos meinaa ylittäjän kanssa jatkossa tehdä kauppaa, niin silloin kannattaa hakea sovinnollista kohtuullista ratkaisua.
Kiitos Perko positiivisesta palautteesta. On tosiaan mukava nähdä suuret pinot ja niitä kuskaavat rekat.
On kyllä myös mukavaa nähdä ahkeria istuttajia ja taimikon perkaajia. Samoin taitavia motokuskeja, jotka suorittavat laatuharvennuksia.
On sekin mukava nähdä kuinka metsä kasvaa lähes tuplasti vanhoihin aikoihin verrattuna.
Yksi ongelma on, mihin sijoittaa kasvavat puunmyyntitulot.
Minun periaate: Kasvatetaan kullekin paikalle parhaiten sopivaa puustoa järkevin menetelmin. Uudistaminen silloin, kun omiin tarkoituksiin ja riskien hallintaan parhaiten sopii.
Ei kannata vaivata sellaisten asioiden laskemisella, joiden lähtötiedot ovat arvauksen varassa.
Lähtöolettama on, että puuperäisten tuotteiden merkitys tulee kasvamaan, mikä nostaa puun kysyntää ja hintaa.
Tuottavuus aukosta vois olla parempi ja rahaa sais tulla useimmin!
Joka vuosi meille tulee rahaa niin aukosta kuin harvennuksesta. Riittää meille.
Avohakkuuta ja keinollista uudistamistra pitää pyrki välttämään eikä nopeuttamaan.
Meidän yhteismetsä toimii juuri noin. Kasvatetaan niin pitkään, kun kasvu on selvästi hiipunut. Sopiiko systeemi kaikille metsänomistajille ja kaikkiin metsiin on eri asia. Nousevien puunhintojen aikaan hyvin tuottava systeemi. Soveltuu erityisesti männiköihin, joita tuhot eivät uhkaa.
Jos tilanne on sellainen, että kirjanpainaja uhkaa, niin ei kannata harjoittaa. Ei myöskään silloin, kun metsän kasvupotentiaali on vajaassa käytössä.
Jos kasvatetaan lahoriskialueilla kuusia, niin systeemi ei sovi lainkaan.
Harvennukset pitää toteuttaa laatuharvennuksina, jolloin kaikki heikoimmin menestyneet puut poistetaan, samoin suurimmat. Tavoitteena tasalaatuinen hyvin kasvavia puuyksilöitä sisältävä metsä.
Näin sanoo Metsälain 10§:
Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto.
Laki on viisaampi kuin sertti. Aivan selvästi saa laillisesti hakata puroon asti, jos em edellytykset eivät täyty. Asia erikseen on siis sertti.