Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Sitten toisaalla kirjoitetaan. että vanhat säästöpuut ovat tärkeitä joillekin sienille tai jäkälille. Pidetään me puumme kasvussa. Putin vastannee siitä polttopuolesta.
Toni Amnell on tuossa luiontokatoasiassakin pääosin väärässä. Tiedämmehän, että maapallolla on ollut monenmoista elämää, jonka luonto itse on tuhonnut. On ollut seutuja, jotka ovat muuttuneet metsistä aavikoiksi jne.
Tietysti nyt on ihminenkin vaikuttanut luontoon Sitähän ei voi kiistää. Jos siis halutaan, ettei ihminen sotkeennu luontoon, niin koko ihmiskunta on hävitettävä. Kenestä aloitetaan? Se hullu Tanskassa aloitti jo. Ja Putinkin tekee parhaansa.
Siis Etelä-Suomen soista on ollut metsää 50 % ja Pohjois-Suomen 87 %. On kyseessä siis todellinen metsäkato. Nuo tiedot löysin Wikipediasta.
Monimuotoisuudesta vielä. Kuuntelin sunnuntaiaamuna, kun Juha Laaksonen ja kaverinsa Lokki kulkivat jollakin Kuusamon suolla. Valittivat, että kahlaajat olivat vähentyneet. Tällä kertaa eivät syyllistäneet muuttomatkojen tai talvehtimisseutujen oloja. Arvelivat, että ehkä tyyppilasskeuma on muuttanut soita noille kahlaajille sopimattomiksi.
Olisiko se laskeuma vaikuttanut hömötiaisiinkin?
Minusta luontokato on aivan käsittämätön käsite, kun puhutaan metsistä. Nehän ovat muuttuneet jatkuvasti jääkaudesta lähtien ja tulevat muuttumaan siihen saakka kun joku asteroidi tai jääkausi tekee muutoksesta lopun.
Luonto siis muuttuu, muttei katoa minnekään. Toiset lajit voittavat. toiset häviävät. Varsinaista luontokatoa esiintyy vain silloin, kun luonto muutetaan rakennusmaaksi tai hukutetaan veden alle.
Koko nykyinen luontokatokeskustelu on täysin poliittista, johon on sitten saatu mukaan jostain detaljista huolestuneita.
Jos ollaan huolissaan boreaalisista havumetsistä, niin niihin kohdistuva uhka tulee ilmastonmuutoksesta ei metsistämme. Eihän niitä saaneet häviämään enempää kaskenpolttajat kuin määrämittahakkuilla aukkoja tehneet tai harsinnalla harveikkoja tehneet.
Siis silloin 1951 Etelä-Suomessa oli yli 100-vuotiasta metsää 7 %. ja 2019 9,3 %. Siis lisäystä 30 % vaikka hakkuut ovat lisääntyneet paljon. On selvää, että nimenomaan jaksollisella hakkuutavalla on positiivinen vaikutus vanhojen metsien lisääntymiseen.
On selvää myös, että suunta tulee muuttumaan nopeasti. Siitä pitää Luontopaneelin uhkaukset huolen
