Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tiettävästi metsiä on ollut myös ennen vuotta 1980. Olisi mielenkiintoista tietää tuo vanhojen metsien osuus aivan sieltä VMI 1:stä. Silloin meillä olisi kaikki asiaan vaikuttava tieto.
Itsestään selvää on tietysti, etteivät talousmetsät voi olla ikivanhoja.
Tässä seuraava kommentti sinne Hesariin:
Täytyy sanoa, että nykymetsiä katsellessani ja tietäen niiden rankat käsittelyt aiemmin, en kyllä ymmärrä tuosta Luontopaneelin touhusta muuta kuin, että kyseessä on jonkinlainen uskonto. Ei metsiemme historian perusteella voi vetää nimittäin muuta johtopäätöstä. Lahopuun määrä lisääntyy. Suojelualueet lisääntyvät. Jättöpuiden määrä lisääntyy. Puuston määrä lisääntyy. Suuret ja vanhat puut lisääntyvät. Kaikesta tästä huolimatta valitetaan, että luontokato uhkaa.
On sillä luonnolla kyllä todellisiakin uhkia. Miksi Luontopaneeli ei puutu niihin? Miksi ihmeessä suunnitellaan kahden satamakaupungin Turun ja Helsingin välille ”tunnin junaa”, jonka rata-alue aiheuttaisi todellista ja pysyvää luontokatoa. Sama juttu Tampereen ja Helsingin välillä. Tiedon pitäisi liikkua ei ihmisten.
Mahdollinen suojelu aiheuttaisi maaseudun työpaikkojen katoamista. Ihmisten pitäisi muuttaa taajamiin, joihin pitäisi rakentaa asunnot ja paljon monenlaista infraa. Taas aiheutuisi pysyvää luontokatoa. Meidän pitäisi toimia niin, että arvokas maaseutumme valtavine investointeineen säilyisi asuttuna. Luontopaneelin suunnitelmat johtaisivat täydelliseen maaseudun katastrofiin.
Entä sitten sähkö? Hirvittää valtavat tuulivoimala-alueet tiestöineen ja johtoalueineen. Taas syntyy valtavasti pysyvää luontokatoa. Miksi tähän ei puututa. Energiaa on myös saatavissa metsien käyttöä tehostamalla. Sellutehtaathan ovat erinomaisia voimalaitoksia. Miksi emme hyödynnä tätä ja rakenna uusia. Saamme työtä ja verotuloja.
Ryhdytään siis puuttumaan luontokatoa todella aiheuttaviin seikkoihin.
Tässä Hesariin aiheesta kirjoittamani kommentti:
Isojakoa valmisteleva maanmittari kirjoitti vuonna 1804 syntymäpitäjäni Muuramen metsistä vuonna 1804:
”Ovat he paljon kaskenneet etenkin rintamaita, että ne ovat paljolti puuttomia tai kasvavat heikkoa lehtipuuta”
Tämän jälkeen Muuramenkin metsät on hakattu moneen kertaan. Miten se näkyy? Satuin eilen ajamaan siellä Rannankylässä, jossa on epäilemättä eräät Suomen parhaiten kasvavista metsistä, kasvoihan siellä päin Kuusimäessä Suomen suurin kuusikin.
Olivat ne metsät muuttuneet siitä, kun 76 vuotta sitten koulutaivaltaltani kävelin.Puuston määrä oli tietysti lisääntynyt kuten kaikkialla muuallakin. Tietysti sen näkeekin selvimmin parhaiten kasvavilla alueilla. Jouduin odottamaan, kun tien sulkenut puutavararekka lastasi kuusikuitua menemään Äänekoskelle. Kuormassa oli myös aivan järjettömän paksuja pölkkyjä. Eivät enää kelvanneet muuksi kuin kuiduksi. Puut olivat odottaneet jonkin aikaa kuljetusta ja noissa järeissä pölkyissä oli jo lukemattomia kuoriaisten tekemiä reikiä.
Mitä tästä esimerkistä opitaan? Luontopanelihan haluaisi suojella myös ikääntyneitä kuusikoita. Ensinnäkin näemme, että nekin kasvavat hyvin. Toisekseen tiedämme Keski-Euroopan ja Ruotsin kokemuksista, että ikääntyessään niitä uhkaavat kaarnakuoriaistuhot. Jos kuoriaiset pääsisivät vanhoissa metsissä valloilleen, niin tilannetta ei hallitsisi enää kukaan. Saisimme unohtaa nuo Suomen parhaat kuusikot. Saisimme myös unohtaa taloutemme ja maaseudun selkärankana olevan metsätalouden. Saisimme myös heittää hyvästit niin hiilinieluille kuin -varastoille. Muuramenkin hienot kuusikot päätyisivät polttoon.
Luontopaneeli kertoo toimillaan edistävänsä myös taloutta. Kuinka metsien jättämien tuhohyönteisten asuinsijoiksi auttaa talouteen tai luonnon monimuotoisuuteen? Nyt pitäisi ennen kaikkea keskittyä siihen miten saisimme metsämme kasvamaan entistä paremmin. Silloin vastaisimme parhaiten niin ilmasto-ongelmaan kuin energiapulaan.
Tällöin meidän metsissä hiilivarastot ja kasvu voisivat hieman kasvaa ja jäisi enemmän tilaa erilaisille monimuotoisuustoimille ml. ennallistaminen.
Entäs ne metsurit, jotka joutuisivat kilometritehtaalle?
Insinööri ajattelee, että ensisijaisesti kannattaa harjoittaa mahdollisimman tehokasta tuotantoa, jossa on kaikki resurssit tiptop-kunnossa. Siis suomalaista.
Noihin kaiman käyriin en ota kantaa. Itsestään selvyys on kuitenkin, että euromääräisen keskikasvun optimi-ikä olisi se, mitä pitäisi ennen kaikkea tutkia. Se on epäilemättä korkeampi kuin keskikasvun optimi.
Toisaalta tuhoriskit lisääntyvät metsän vanhetessa. Tämäkin pitää ottaa huomioon. Uudistaminen on joskus hankalaa. Tukkimiehentäit tai myyrät syövät.
Paikalliset olosuhteet vaikuttavat siis paljon. Ei kukaan voi antaa yksiselitteistä vastausta.
Siis yksikään Suomen puu ei toimi hiilivarastona. Markkinat määräävät kuinka paljon maapallolta kaadetaan puita. Jos ei Suomessa, niin sitten muualla. On todellista itsepetosta puhua jostain suomalaisesta hiilivarastosta.
Tuo hiilivarastoajattelu on ilmaston kannalta tuhoisaa, koska niitä ostavat jatkavat ilmaston pilaamista.
Vain metsien hyvän tuoton seurauksena ilmakehästä poistuva ja pysyviin rakenteisiin hiili auttaa ilmasto-ongelmassa. Mitä tehokkaampi tuotantoprosessi on, sitä parempi.
