Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Meidän metsissä fotosynteesi pitää huolen puiden kasvusta, kun ne on saatettu vain kunnolliseen alkuun. Minä ainakin pidän tuollaisista ilmaisista tarjoiluista. Onko se sitten ”älämölöä” vai ei, mutta en ymmärrä metsänomistajaa, joka tietoisesti pyrkii heikentämään omaisuutensa tuottoa. Toki et RR liene ainoa. Ota se lohdutukseksi.
On tietysti tiedemiehinä itseään pitäviä tyyppejä, joiden mielestä uudistushakkuut ovat kaikkien mahdollisten ongelmien syynä. Sitä minä kutsuisin monimutkaisten asioiden yksinkertaistamiseksi.
Joskus ensimmäinen kunnon tuuli kaataa jättöpuuhaavan. Kerran leimikkoa tehdessä kierrettiin yhden ison ympäri nauha ”suojele, säästä”. Ei auttanut.
Kerran pihapiirin lähellä kasvoi suuri haapa entisessä lehmähaassa. Senkin tuuli kaatoi. Juurivesoista kasvoi uusia haapoja tosi laajalle alueelle. On pari kertaa harvennettu ja nyt meillä on monimuotoisuusmetsä. Haapojen alla kasvaa kuusia.
Haavan säilyminen näyttää sattumanvaraiselta. Meillä on lähes 30 vuotta tehdysdsä aukossa iso haaparyhmä. Silloin pelättiin niitä juurivesoja ja siksi haavat jätettiin pystyyn. Muutama on siitä ryhmästä kaatunut.
Näyttäisi että jättöpuuhaavat ovat usein kestävämpiä kuin jättöpuukoivut.
Meillä on reilu 50.vuotias 2 kertaa harvennettu OMT-kuusikko. Viimeinen harvennus 8 vuotta sitten, mutta jäi mielestäni vähän liian tiheäksi. On Päijä’nteelle suutautuvalla länsirinteellä. Olen ”arponut”, että mitä tekisi. Harventaa vielä kerran tai ei. Noiden tuholaisten lisääntyminen helpottaa kyllä päätöksentekoa. Antaa kasvaa vielä rauhassa.
Onhan se aika erikoinen ajatusrakennelma. Maksetaan pientä tukea (kemera), jolla pyritään korvaamaan puuntuottamisen korjuun tappiollista tulosta.
Täytyy olla aika mestari, joka saa puun tuottamisen tappiolliseksi. Korjuu voitollisuus tai tappiollisuus ei kyllä kuulu metsänomistajalle. Eihän maidon tai lihan tuottajallekaan kuulu se, millä kustannuksilla tuote kulkee tilalta jalostuslaitokseen.
Viime vuonna meillä taimikoiden perustaminen ja hoito oli 8,5 % puunmyyntitulosta. Tänä vuonna vielä vähemmän. En tiedä mitään muuta alaa, jossa näin pienellä tuotantopanoksella pärjää ja vieläpä erittäin hyvin.
Tässä meikäläisen käsitys ennallistamisesta:
Mihin tilanteeseen joku maasto ”ennallistetaan”. Epäilemättä jo kivikauden suomalaiset polttivat metsiään saakseen hirville parempia ruokamaita ja ohjatakseen niitä helpommin metsästettäviksi.
Viljan viljelyn alettua metsät poltettiin kaskissa taivaan tuuliin.
Suot ovat joko entisiä järviä tai metsiä. Mihin vaiheeseen ne pitäisi ennallistaa?
Tuntuu, että EU:n komissio olisi ennallistamisen tarpeessa.
Tapaus hömötiainen. Syö hyönteisiä vanhojen puiden rungoilta. Tarvitseeko vanhojen metsien suojelua vai riittääkö että jossain on vanhoja puita?
Hömötiainen syö hyönteisiä puiden rungoilta, mutta ei taatusti vain vanhojen puiden. Nuoruudessani hömötiaiset asustelivat myös harvahkoissa nuorissa sekametsissä. Väite, että hömötiainen vaatisi vanhoja metsiä tai puita ei perustu mihinkään faktoihin. Kyseessä on luontojärjestöjen probakanta.
