Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,821 - 1,830 (kaikkiaan 7,075)
  • Timppa Timppa

    Anneli

    En nähnyt sinun tekstiä siellä Verden sivulla.  Onkohan moderaattori raakannut.  Minun  odotti vielä tarkastusta.

    Timppa Timppa

    Tässä kommentti Verdeen:

    Hoidan erään yhteismetsän metsäasioita ja tulee mietittyä metsien kasvuproblematiikkaa. Julkisuudessan ja tässäkin jutussa asioita pelkistetään liikaa.
    Ensiksikin pitää selvittää, että mistä on kyse, kun kun puhutaan ”liikahakkuista”, siis harvennuksista vai uudistushakkuista.Perinteisten harvennuksien tarkoitus on luonnollisestikin pitää metsän puusto hyvässä kasvukunnossa. Siis estää latvuksen karsiintuminen liikaa. Nykyään taitaa olla enemmän huoli siitä, että metsiä harvennetaan liian vähän, mistä seuraa siis niiden kasvun heikentyminen pysyvästi. Siis perinteiset harvennukset ovat välttämättömiä eivät ole mikään uhka.

     

    Sen sijaan luontojärjestöjen ajamat jatkuvan kasvatuksen harvennukset ovat todellinen uhka. Helposti hakataan liikaa. Niiden seurauksena metsiemme kasvu heikkenisi kuten tapahtui 1900-luvun alkupuoliskolla, jolloin ne olivat valtamenetelmä. Sama ilmiö tultaisiin näkemään myös nyt, jos menetelmä yleistyisi.

    Kun teemme uudistushakkuun, niin oletusarvo on usein, että tulevan metsän keskikasvu on n 50 % parempi kuin hakatun metsän. Tukkipuusta maksetaan kolminkertainen hinta kuitupuuhun verrattuna, mikä tietenkin kannustaa kasvattamaan metsiä mahdollisimman pitkään. Aiemmin tämä varmistettiin myös lainsäädännöllä. Jatkuvaa kasvatusta haluavat onnistuivat poistamaan tämän ” perälaudan” nykyisestä metsälaista. En kyllä usko, että sillä olisi paljon käytännön merkitystä. Ei vaikuttaisi ainakaan meidän hakkuisiimme. Joissakin tapauksissa saattaisi olla hyväkin. Ajakaapa luontojärjestöt metsälakiin.

    Hakkuissa on siis oleellista, miten ne vaikuttavat tulevaan kasvuun. Harvennukset ja uudistushakkuut edistävät sitä, mutta jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuut pienentävät.

    Metsämme ovat ovat viimeisen 250 vuoden aikana olleet lukuisia kertoja aukkoina tai harveikkoina. On itsepetosta puhua ”vanhoista metsistä”. Joitakin on vain käsitelty harvemmin kuin toisia. Metsien käsittelyssä päähuomio pitäisi olla niiden avulla tapahtuva hiilen sitominen pysyviin rakenteisiin ja toisaalta fossiiliperäisten tuotteiden korvaamiseen.

    Timppa Timppa

    Tuossa Ylen jutussa ihmettelen Metsähallituksen nynnyä toimintaa.  Olisivat voineet pistää ”jauhot suuhun” Ylelle ja metsäpoliiseille kertomalla millainen metsä on kyseessä.

    Timppa Timppa

    Juuri sitä.  Jos siis tuollaista ei saisi kaataa, niin Suomesta loppuisi metsätalous.   Yle ei ymmärrä metsistä mitään.  Minun arvio on, että ikä enintään luokkaa 70 vuotta ja viljelymetsä.

    Timppa Timppa

    No asioita pohditaan ja sitten näkee mitä tapahtuu, liikaa ei pohdita,vaan vain pohditaan,että mitä on näkyvissä.No puut jos on terveitä,ne elää 150–500v eli kerkiäähän siinä sitten hakata ja odottaa hintoja.Sairaat puut vain tarttee hakata pois.Eihän niitä terveitä puita tartte hakata 60–80 vuoden iässä

    Me noin pohdita.  Viime vuonna saimme harvennuspuista verojen jälkeen 49 euroa/ha.

    Me pohditaan vain sitä miten metsämme kasvaisivat jatkossa entistä paremmin

    Timppa Timppa

    no meidän suvussa yhteismetsää myödään tietyltä alueelta ja ei koko alueelta eli hakkaamattomia metsiä jää silti pystyyn kasvuun. 30 e / ha ei ole oikea tulos,koska kaikkia puita,joita voitaisiin haka,ei hakata,katsotaan ja odotetaan hintaakin ja kuluja

    Eikös kaikki metsänomistajat toimi noin?  Liian pitkään eri kuitenkaan kannata pitää pystyssä.  Saattaa tulla kasvipatologia tutuksi.  Tuloskin heikkenee, kun kasvu vähenee.

    Timppa Timppa

    Kertokaa viisaat, että millaista metsää näette noissa Annelin linkittämän jutun kuvissa.

    Timppa Timppa

    Meidän suvun tiloja on yhteismetsän osakkaina ,31 ooo ha,yhteismetsää ja 2021 oli  liikevoitto verojen jälkeen  n alle 1 milj e

    Tasan ei käy onnenlahjat.  Tuon mukaan tilikauden 2021 voitto verojen jälkeen oli n 30 euroa/ha.  Meidän yhteismetsässä 175 euroa/ha

    Timppa Timppa

    Tilitoimisto Jauhiainen Jyväskylä

    Timppa Timppa

    Ei se runkohinnan vertaaminen ollut vaikeaa, koska ollaan myyty useampia samantyyppisiä kuusileimikoita.  Hyvässä markkinatilanteessa kuusikossa runkohinta on usein selvästi edullisempi.  Minun arvion mukaan muutama prosentti parempi oli runkohinta kuin tavaralaji.  Ja tietysti varmempi.

    Eihän sitä koskaan tiedä mikä olisi ollut edullisempi lähekkäin olevista tarjouksista.  Asiaan vaikeuttaa vielä tukkikokoisten puiden mahdolliset laatuviat.  Siinä on jo vaikutusta kuskillakin.  Joskus on ollut  2 prosentin ero mäntytukkisaannossa  sahan hyväksi.  Ero ei mielestäni johtunut katkonnasta vaan siitä, että konserni pui lengot tyvet kuitupinoon.  Sahalle kelpasi rajalla olevat.

    Mäntyleimikossa kaikki olivat tavaralajitarjouksia.  Männyn mahdollisten laatuvikojen vuoksi saattaa tilanne olla sellainen, ettei ostaja uskalla tehdä tosi kovahintaista rnnkotarjousta, koska laatuvikojen arviointi on jokseenkin mahdotonta.  Kuusikossa riskinä on vain keskitilavuus, joka on nykylaitteilla kai aika helposti arvioitavissa.

Esillä 10 vastausta, 1,821 - 1,830 (kaikkiaan 7,075)