Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kaksi kauppaan on tehty toukokuussa. Ensiksi myydyn päätehakkuukuusileimikon vei konserni kokorunkohinnalla. Mäntyvaltaisen n puolet harvennusta ja puolet uudistusta vei saha tavaralajihinnoilla. Katkonta ei tässä vaikuttanut. Ensimmäisen kaupan tulos saattoi vaikuttaa hintatasoon. Tai tietysti myös yleinen kilpailutilanne.
Jatkan vielä ”saivartelua”. Firmojen tulosyksiköillä on tiukat tulostavoitteet. Mahdollinen alehintaan myyminen jollekin yksikölle on yleensä kyseenalaista. Siinä saa kyllä hyvän sisäisen riidan aikaan. Eivät UPM:n paperitehtaatkaan taida saada alehintaista sähköä. On ostettava kallista tai seisotettava koneita
Uusi yritys tuohon Ylen juttuun:
Kannattaa vielä todeta, ettei tuokaan ole mikään ”luonnonmetsä”. Rehevällä pohjalla kasvanut puusto saattaa olla vain 70-vuotias.
Tasarakenteinen puusto kertoo, että alue on ollut joskus aukkona. Metsien uudistamista on harjoitettu ainakin jo 1900-luvun alusta asti. Systemaattinen metsänuudistus käynnistyi n 1950. Tässäkin voi kyse olla sellaisesta tapauksesta.
Ei metsä ole ”kerroksellinen”, jos siinä on muutama kituva alikasvuskuusi. Lahopuita on Suomen metsissä kymmeniä miljoonia m3:jä. Tuo metsä on aika vähän lahopuuta sisältävä. Jos tuollaiset metsät rauhoitettaisiin, niin metsätaloudesta poistuisi vähintäänkin satoja tuhansia hehtaareja metsiä.Pahinta kaikesta on, että tuollaisia metsiä uhkaa ilmastonmuutoksen seurauksena kirjanpainaja, siis hyönteistoukat, jotka tappavat ikääntyneet kuuset ja leviävät ympäristömetsiin. Pahimmassa tapauksessa tuhoavat Suomen koko metsätalouden. Eläinlääkärin uskoisi ymmärtävän tuollaisia epidemioita.
Keskieurooppalaiset ja ruotsalaiset asiantuntijat varoittavat suomalaisia päästämastä tätä vitsausta valloilleen. Eikä asiaan vaikuta muu kuin kaataa nuo riskikohteet mahdollisimman nuorina.
Ylen pitäisi kaiketi harjoittaa moniarvoista journalismia. Tähänkin juttuun pitäisi kuulua ehdottomasti tuota metsää koskevat faktat Siis vähintäänkin ikä, vuosikasvu ja puumäärä/ha. Samoin lahopuumäärä/ha. Luonnollisesti myös puuston arvo ja siitä saatavien tuotteiden arvo. Silloin voisi jokainen ottaa paremmin kantaa asiaan.
Kuvista voi myös tedeta, ettei jatkuva kasvatus onnistu tuollaisessa metsässä. On melkoinen aukko, jossa ei kasva mitään. Jokainen voi nähdä, ettei noista muutamasta alikasvuskuusesta tulisi koskaan mitään kunnon metsää.
Ei noin. Tukissahan on lähes puolet sahahaketta tai kuorta. Teollisuus ostaa ne korkeammalla tukin hinnalla. Päätehakkuuleimikossa tärkein kuitulähde on sahahake.
Hinnoittelussa on kaksi käytäntöä. Jos kauppaa tehdään tavaralajeittain, niin havaintojeni mukaan sellufirmat maksavat tukista enemmän ja kuidusta vähemmän kuin joku saha. Liittyykö tämä sitten yhtiöiden välisen vaihtokaupan hinnoitteluun vaiko vain sahojen haluun pitää tukin hinnat kurissa ja sellutehtaiden haluun pitää kuitupuun hinta kurissa. Tähän en osaa ottaa kantaa.
Tässä Ylen juttuun seuraava kommenttini. Katselin kuvia ja tulin seuraaviin johtopäätöksiin:
Kannattaa vielä todeta, ettei tuokaan ole mikään ”luonnonmetsä”. Rehevällä pohjalla kasvanut puusto saattaa olla vain 70-vuotias.
Tasarakenteinen puusto kertoo, että alue on ollut joskus aukkona. Metsien uudistamista on harjoitettu ainakin jo 1900-luvun alusta asti. Systemaattinen metsänuudistus käynnistyi n 1950. Tässäkin voi kyse olla sellaisesta tapauksesta.
Ei metsä oile ”kerroksellinen”, jos siinä on muutama kituva alikasvuskuusi. Lahopuita on Suomen metsissä kymmeniä miljoonia m3:jä. Tuo metsä on aika vähän lahopuuta sisältävä. Jos tuollaiset metsät rauhoitettaisiin, niin metsätaloudesta poistuisi vähintäänkin satoja tuhansia hehtaareja metsiä.Pahinta kaikesta on, että tuollaisia metsiä uhkaa ilmastonmuutoksen seurauksena kirjanpainaja, siis hyönteistoukat, jotka tappavat ikääntyneet kuuset ja leviävät ympäristömetsiin. Pahimmassa tapauksessa tuhoavat Suomen koko metsätalouden. Eläinlääkärin uskoisi ymmärtävän tuollaisia epidemioita.
Keskieurooppalaiset ja ruotsalaiset asiantuntijat varoittavat suomalaisia päästämastä tätä vitsausta valloilleen. Eikä asiaan vaikuta muu kuin kaataa nuo riskikohteet mahdollisimman nuorina.
Koko uutinen on valitettavasti surullinen esimerkki Ylen heikosta metsäasioiden tuntemisesta. Tai sitten aseneesta, ettei ikävistä tosiasioista kannata välittää.
Tällaisen kirjoitin tuohon Ylen juttuun. saa nähdä meneekö läpi.
Ensinnäkin moraalinen puoli. Metsä on jonkun omaisuutta ja monen työpaikka. Pitäisivätköhän nämä ”metsäpoliisit” siitä, jos joku tunkeutuisi asumaan heidän kotiinsa tai veisi työpaikan. Näin he kuitenkin käyttäytyvät. Ihmeellistä, että Yle tosiasiassa yllyttää tuollaiseen toimintaan. Suomi on oikeusvaltio ja jokaisen lakien mukaan toimivan on voitava luottaa siihen, etteivät ulkopuoliset voi vaikuttaa heidän toimintaansa. Näin kuitenkin yritetään tehdä.
Suomen metsät pohjoisinta Lappia lukuunottamatta on hakattu aukoiksi tai harveikoiksi monen monta kertaa. Myös lahopuun määrä on aiemmin ollut pienempi. Tietäen tämän historian, niin voi ilman muuta todeta, ettei entiset rajut metsien käsittelyt ole estäneet metsiemme nykyistä hyvää tilaa. Ei ole siis tämä tietäen pienintäkään tieteellistä näyttöä, että lisääntynyt suojelu toisi jotain merkittävää hyötyä metsiimme.
Fotosynteesi on ihmeellinen tapahtuma. Sen seurauksena syntyy uutta puuta ilman hiilidioksidista ja vedestä. Meidän pitäisi siis hyödyntää tätä ilmaista prosessia mahdollisimman tehokkaasti. Näin saisimme poistettua hiiltä ilmakehästä, korvattua fossiilisia polttoaineita ja korvattua pienhiukkasia tuottavia muoveja. Saisimme työtä harvaan asutulle maaseudulle ja tuloja rajusti velkaantuvalle Valtiolle. Ihmeellistä kyllä riittävien hakkuiden ansiosta metsämme kasvaisivat entistä paremmin.
Valitettavasti monet tahot yrittävät vaikeuttaa metsien hyödyntämistä ilmastomuutoksen torjunnassa. Suojelumetsät nimittäin aikanaan muuttuvat hiililähteiksi, mutta hyvin hoidetut talousmetsämme ovat hiilinieluja. Niistä saatavaa puuta varastoituu pysyviin rakenteisiin ja tällä puulla korvataan usein hiilipäästöjä aiheuttavia terästä ja betonia. Toivosin, että Veera Hovila ja hengenheimolaisensa osaisivat asettaa hiilinielujen syntymisen tärkeimmäksi asiaksi ja lopettaisivat niiden syntymistä haittaavan toimintansa.
Tappio on ”metsänomistajille” varsin yksiökohtainen sattuma. Se häviää, jonka metsään tuho tulee. Puun tarve on tuhosta riippumaton, joten joku toinen, jonka metsä on kunnossa, saa tililleen vastaavan summan.
Myös jättöpuuasia sotkee. Myrskyn kaatama tyvilaho korvaa joskus pystyssä olevan terveen puun.
