Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tappio on ”metsänomistajille” varsin yksiökohtainen sattuma. Se häviää, jonka metsään tuho tulee. Puun tarve on tuhosta riippumaton, joten joku toinen, jonka metsä on kunnossa, saa tililleen vastaavan summan.
Myös jättöpuuasia sotkee. Myrskyn kaatama tyvilaho korvaa joskus pystyssä olevan terveen puun.
Jos on virallinen tiekunta se on ns loppukäyttäjä, jolloin se maksaa hoitokulujen ALV:n, mitä osakas ei voi vähentää. Sen sijaan näiden poistettavien hankintakulujen ALV:n maksaa tiekunta osakkaiden puolesta (samalla kuin laskut), mutta laskuttaa ne osakkailta samalla kun hankintakulun. Nämä ALVit saa kukin osakas vähentää. Päättyi juuri tällainen perusparannushanke. Yksinkertaista eikö totta.
Jos on epävirallinen tiekunta, niin silloin voi sopia urakoitsijan kanssa miten tämä laskuttaa osakkaita. Silloin nämä voivat vähentää ALVin. Meillä on sellainenkin tapaus muutaman mökkiläisen kanssa. Yhteismetsälle tulee oma lasku ja mökkiläisille oma, jonka he jakavat keskenään. Onko sitten veronkiertoa, jos virallisen tiekunnan hoitomenot laskutetaan suoraan osakkailta, en osaa sanoa.
Kemera-tukea saa vain virallinen tiekunta.
Ensinnäkin kannattaan huomata, ettei uudisrakentamista tai perusparantamista voi poistaa kertapoistona vaan 15 % vuodessa. Tiekunta jakaa sinullen osuutesi, jostan teet sitten näitä poistoja. Jos sinulla on osinko- tai vuokratuloja voit vähentää poistot niistä. Alijäämähyvityksestä en osaa sanoa mitään.
Jos on tutkittu jatkuvan kasvatuksen metsiä, niin tutkimus antaa aivan oikean tuloksen. Jos on tutkittu jaksollisia metsiä, niin tulos on väärä. Miksi on niin yksinkertaista. Riittää, kun katsoo Suomen metsien kehitystä. Onkohan VMI lähdeaineistossa?
Tutkimuksessa olisi pitänyt ilman muuta eritellä kasvatustapojen vaikutus.
Olen aiemmin kirjoittanut ja lähettänyt kovia tilanteesta, jossa rajan toisella puolen on metsäpalon jälkeen syntynyt luonnontilainen n 100-vuotias männikkö ja toisella puolen samalla paloalueella 2-3 kertaa harvennettu männikkö. Luonnontilainen männikkö on pienipuisempi ja ainakin silmämääräisesti arvioituna siinä on korkeintaan sama puumäärä.
Näkeehän saman asian, kun katselee puiden kasvunlisäystä harvennuksen jälkeen.
”Tutkimuksella” oli tietenkin tarkoituksena tukea Sointukallion metsätalouden vastaista agendaa. Vertailtiinkohan siinä vain boreaalisia havumetsiä vai myös sademetsiä? Tai peitteistä/jaksollista kasvatusta. Otsikko ei kerro ”tutkimuksesta” mitään.
