Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kuulemma jossain päin maata saattaa kuusiporalle valmistelun tehdä myös kuusentähtikirjaaja -niminen hyönteinen joka tappaa kuusesta latvan – sille kelpaa siis nuori kuusi tai vanhan kuusen latvaosa. Kuusiporalle puolestaan vanhan kuusen tyviosa.
Olisikohan tästä ollut kyse, kun lähitienoolla kasvatuskuusikkoon iski kuusipora viime kesäkuussa. Tappoi tai vikuutti n 150 runkoa. Metsänomistajalla oli hankala tilanne. Ei saanut mistään motoa. Oli aikaansaapa kaveri. Kaatoi ja karsi puut moottorisahalla ja ajoi metsätraktorillaan. Osa kelpasi vielä sirkkelisahattavaksi. Osasta tuli polttohaketta
Kävin kerran Luken tutkimusmetsissä Lapinjärvellä. Siellä oli nähtävillä myös ikääntynyt kuusiporien runtelema kuusikko. Taisi olla luonnonsuojelualuetta, joten puun raatoja oli pystyssä ja maassa levittämässä syöpäläisiä ympäriinsä.
Ymmärtääkseni prosessi menee suunnilleen seuraavasti. Tyvilaho vikuuttaa kuusia. Osa niistä saattaa kaatua myrskyssä ja osan tuhoavat kuusiporat pystyyn. Prosessi kiihdyttää itseään ja lopulta jäljellä on pelkkä luurankometsä. Prosessi jatkaa leviämistään läheisiin talousmetsiin. Tällaisia toimintaa luonnonsuojelijat haluavat. Huh huh
Moneen kertaan on julkisuudessa kirjoitettu kuinka keskieurooppalaiset ovat kertoneet kuinka kirjanpainajaongelma läksi liikkeelle suojelualueita. Jos silta romahtaa Saksassa, niin epäilemättä siltainsinöörit myös Suomessa perehtyvät asiaan eivätkä tee ainakaan samanlaista virhettä.-
Miten suhtauituvat suomalaiset luonnonsuojelijat? Viis veisaavat keskieurooppalaisten kokemuksista kirjanpainajien aiheuttamista riskeistä metsillemme. Minun mielestäni tuollaisilla tyypeillä ei saisi olla mitään tekemistä suomalaisten metsien kanssa. Jos joku vanha kuusikko häviää, niin mitä siitä, kun vastapainoksi muut kuusikot ovat terveitä.
Insinööri ei kyllä ymmärrä tuollaista tarpeetonta riskin ottoa niin yhteiselle kuin yksityiselle omaisuudelle. Kyse on täysin järjen vastaisesta leikittelystä nykymaailmassa, jossa on toden totta todellisia ongelmia, ettei niitä tarvitse enää tietoisesti hankkia.
Ainakin meillä päin niitä on jo varmaan sadoissa hehtaareissa. On erilaisia Valtion, metsäyhtiön ja yksityisten kohteita. Lisäksi on omaehtoisesti suojeltuja vähäpuustoisia soita tai kivikoita/kallioita.
Kuusikot on kuitenkin hakattava, jottei joku saa aikaan vaatimusta niiden suojelusta. Männiköitä kasvatetaan kauemmin. Toivottavasti tähän ei iske joku suojelija. Juuri laskin n 90 vuosirengasta harvennusmännystä.
Säästöpuuryhmät ja levennetyt rantavyöhykkeet ym. omatoiminen suojelu lisää suojelualuieden tod. pinta-alaa jo riittävästi. Nyt on niin että esim. säästöpuita on jätetty viime vuonna 2 x:n määrä/ha min. verrattuna. Sama kun jatkunee , niin suojelutavoite täyttyy melko hyvin.
Näin juuri. Viime perjantaina merkkasin uudistushakkuuaukon ja jättöpuita jäi varmasti yli sertifikaatin vaatimuksen.
Suojelu pitää kohdistaa nimenomaan noihin erityiskohteisiin. Niiden taloudellinen ja ilmastomerkitys on usein vähäinen.
