Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Esimerkiksi supikoira syö paljon munia maapesistä. Ihmisen tänne tuoma otus tietenkin sekin.
Tarkennus. Venäläiset toivat supikoiran tarhaeläimeksi Itä-Karjalaan, josta luontoon päässyt kanta levisi ihan omin jaloin Suomeen.
Puuta näemmä tarvitaan Kahdessa vuorossa hakkaavat. Hakkuu alkoi 1,5 viikkoa sopimuksen allekirjoituksesta.
Meillä päin on tarkkaa porukkaa. Olin nauhomasssa tulevaa aukkoa ja ihmettelin, että mitähän nuo keltaiset nauhat ovat meidän maalla. Koppelohan sieltä läksi. Pesässä 10 munaa.
Joku oli kiertänyt kanakoiran kanssa ja merkannut pesän. Oli tulevan aukon laidasssa pelkässä männikössä. Hakkuu alkoi eilen toisessa paikassa harvennuksella. Todennäköisesti ei olisi ennättänyt paikalle ennen kuin poikaset lähtevät pesästä. Nythän niiden pitäisi kuoriintua.
Ei niin viisasta ole, että voisi ennustaa kuviokohtaista tulosta uudistushetkellä. Voi joutua vaikka uudistamaan toiseen kertaan, jos huonosti käy. Eikä kukaan tiedä hintoja ja korkoja tulevaisuudessa.
Meikäläinen lähtee siitä, että vähintään yhtä hyvä metsä pitää tulla. Muutenhan söisin jälkipolvien eväät.
Halpaahan metsänkasvatus on. Nykyisillä puunhinnoilla alle 10 % myyntitulosta.
Suojelualueilla elää kuitenkin runsaasti myös tuholaisten luontaisia vihollisia kuten lintuja. Lisäksi voisi olettaa, että ajan myötä talousmetsäkin muuttuu monimuotoisemmaksi, kun se on suojeltu ja metsää ei enää hoideta. Mikä näiden eri suuntaan vaikuttavien muuttujien yhteisvaikutus on?
Kuusikoissa tapaa lähinnä palokärkiä hakkaamassa tyvilahoja kuusia. Ja kuusikot pysyvät kuusikoina kunnes kirjanpainaja tappaa ne.
Linnut asustavat yleensä lehtipuuvaltaisissa metsissä.
Meillä on naapurissa vuonna 1911 olleen metsäpalon jälkeen syntynyt hakkaamaton männikkö. Viimeiset koivut ovat kuolemassa. Jäljelle jää puhdas männikkö.
Jos suojelualue sattuu olemaan sekametsää, niin lopulta sekin on kuusikkoa.
Vain hyvin hoidettu talousmetsä on puustoltaan monipuolinen.
En todellakaan näe tässä talousmetsien suojelussa järkeä, kun energiaa, puuta, työtä ja rahaa tarvitaan. Ja jo nyt metsiä on suojeltu vsikka kuinka paljon toisin kuin esim 100 vuotta sitten.
Täytyy sanoa että Suomessa ei kasvateta metsissä euroja vaan motteja, ainakin mitä tulee metsälehden juttuihin. Puuntuotannon kustannusrakenteisiin puuttuminen tai selostaminen näyttää olevan täysin kielletty aihe.
Ainakin me ollaan saatu joka motista rahaa ja vieläpä niin päin, että myymällä enemmän, myös yksikköhinta paranee.
Metsätaloudessakin on kiinteitä kustannuksoa. Siin mitä enemmän metsä kasvaa, sitä vähemmän tämä kiinteä kustannus rasittaa yksittäisen puukuution tuottokustannusta.
Siis kunnon talousmetsien suojelu on mielestäni haitallista. Suomessa on kuitenkin paljon sellaista metsää, jonka kasvatus on vaikeaa kivisyyden, maaaston jyrkkyyden tai jonkun muun syyn vuoksi. Tällaisia metsiä meilläkin on suunnitelmissa suojella. Katsotaan sitten löytyykö maksuhalukkuutta.
Jan tietysti kuusikoita ei pidä suojella.
Yle juskisdti eilen ”merkittävän” uutisen, jonka mukaan 80 % suomalaisisdta kannattaa metsien lisäsuojelua.
Tässä kommenttini. saa nähdä, julkistavatko
Yle on kyllä tällä kyselyllään saavuttanut todellisen journalismin pohjanoteerauksen. Aivan yhtä pätevä tutkimus kuin, jos kysyttäisiin kadunmiehiltä haluavatko he parempaa palkkaa tai eläkettä.
Toivoisi joskus keskustelua asiasta miten Suomi pärjää energiapulan ja korkeiden energiahintojen kanssa. Tai onko metsätaloudella vaikutusta maaseudun pysymiseen asuttuna. Tai kannattaako uhrata laajoja metsäalueita tunnin junien rata-alueiksi, kun nytkään ei kaikkia liikenneväyliä pystytä pitämään edes siedettävässä kunnossa.
Tai pohdintaa onko noille kansallispuistoille jatkossa käyttäjiä. Ulkolaisiin turisteihin ei voi perustaa toimintaa. Sen on pandemia osoittanut. Energiapula ja energian korkeat hinnat lisäävät turismin vähenemistä. Eikä kannata uhrata kasvavia metsiä tuirhan pantiksi, kuin niiden puutavaraa tarvitaan ilmastonmuutoksen tyorjuntaan, työllistämään suomalaisia ja tuottamaan verotuloja hurjasti velkaantuvalle Valtiolle.
