Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Saa nähdä toteutuuko toiveeni:
Näitä HS:n metsäaiheisia juttuja lukiessaan toivoisi, että Lehti kertoisi myös roolinsa metsäteollisuustuotteiden käyttäjänä.
Jokaisen jutun loppuun olisi hyvä kertoa, että painotoiminta kuuluu HS-konsernin ydinliiketoimintoihin, mikä käyttää vuodessa näin monta tonnia paperia ja pahvia, joiden hankkimiseen on ollut tarpeen kaataa näin monta puuta. Edelleen se, että Konsernin palveluksessa on näin monta henkilöä, jotka käyttävät yhteensä vuodessa erilaisia papereita ja pahveja, joiden valmistamiseksi on ollut tarpeen kaataa näin monta puuta ja asuntojen rakentamiseen näin monta m3:ä sahatavaraa, mikä on vaatinut näin monen puun kaatamisen.
Tietytysti olisi hyvä kertoa sekin, että tähän puuhaan Konserni on työllistänyt näin monta metsäalan ammattilaista.
Luuletko Anneli, että juttusi kelpaa?
Varmasti on vihreissäkin täysjärkisiä ihmisiä, mutta lukevatko he Verde-lehteä? Kannattaa tietenkin yrittää.
Näistä vähemmän täysjärkisistä eräs petäjäveteläinen metsänomistaja ja metsästäjä (olikohan nimeltään Tuomo Ketola) kirjoitti Keskisuomalaiseen, että harvennushakkuut hävittävät pyykannan. Mainosti jatkuvaa kasvatusta ja kuinka ollakaan kuvassa oli päätehakkuuikäinen kuusikko.
Kyllä myhistyksillä on iso rooli metsissä. On hyvä keskustella osaavan neuvojan kanssa. Tulee laajempi näkemys.
Hoitohommia on teetetty myhistyksillä, yhtiöillä, naapureilla, tai tehty itse. Hyvä on, että on vaihtoehtoja.
Puukaupassa asia on juuri kuten metsä-masa kirjoitti. Juuri tuollaisissa hommissa myhistys on usein ainoa vaihtoehto ja niiden toimintaa kannattaa kehittää juuri tuollaisiin tarkoituksiin. Työ on myös riskitöntä metsänomistajan kannalta, koska kuidun tai e-puun ostajat ovat vakavaraisia. Jos siirrytään ismpiin tukkikauppoihin, niin myyjän riskit kasvavat ja myyjän on vaikea saada puuhaasta mitään lisäarvoa.
Vielä en ole käsittänyt, keneltä tuollainen korjuupalvelun toiminta on pois?
Siinä tapauksessa, että suuri puunostaja menee maksukyvyttömäksi. Konkursseja on tapahtunut tähän asti ja niitä sattuu jatkossakin. Oleellista on, että onko tällä ”välikädellä” riittävästi omaa pääomaa, jottei puunmyyjä joudu maksumieheksi.
Ei maisemavaikutustakaan voi vähätellä hyvin näkyvillä paikoilla, jos saa harvassa kasvavat puut pysymään pystyssä.
Kerran tehtiin näkyvään paikkaan mäen päällä olevaan männikköön hakkuu, jossa jätettiin n 150 kuitukokoista hyvälatvaista mäntyä/ha pystyyn. Varmuuden vuoksi äestettiin ja kylvettiin alue. Ensimmäinen kunnon tuuli kaatoi valtaosan männyistä ja muutama seuraava vielä täydenteli. Äestys ja kylvö onnistuivat hyvin. Saman mäen päällä samalla kertaa tehtiin toiseen paikkaan normaali harvennus. Siinä männut pysyivät pystyssä.
Meillä naavaa on runsaasti jo 40-vuotiaissa kasvatuskuusikoissa. Ei ainakaan sellaisia meillä avohakata. Naava näyttää viihtyvän tiheähkössä kuusikossa, jossa kosteustilanne on sille mieleinen. Harvahkoissa metsissä läpi puhaltava tuuli kuivattaa naavaa. Esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen metsät sopivat huonosti naavan kasvulle.
Eri asia on sitten se, kaipaako hömppä naavaa tai yleensä vanhoja metsiä. Laspsuuteni metsät, joissa hömpän pesiä oli, olivat kaskikaudelta peräisin olevia lehtippuvaltaisia nuorehkoja sekametsiä. Salolainen ei taida olla perillä näistä lintuasioista vaikka muuta yrittää uskotella.
Kiva, kun Leena luet juttujani ja krisoit niitä. En kyllä oikein ymmärrä ajatusmaailmaasi. Ymmärsin, ettei sinua haittaa se, että paljon luontoa tuhouttuisi, jotta jotkut pääsisivät vähän nopeammin liikkumaan Turun tai Tampereen ja Pääkaupunkiseudun välillä. Ei siis sekään, että muualla Suomessa liikenneolot heikkenivät, koska nuo investoinnit voisivät muualta kunnossapitorahat. Oletko tullut ajatelleksi myös sellaista kehityskulkua, että lisääntyvä etätyö entisestään vähentää liikennetarvetta ja miljardiluokan investoinnit menivät hukkaan.
Kyllä kaikki liikenevä raha on käytettävä uusien luonnonvaroja säästävien tekniikoiden kehittämiseen. Ei kiviaineksen siirtämiseen paikasta A paikkaan B tai tarpeettomaan betonin valmistukseen.
Nykyään näyttää rakennusten purkaminen olevan nopeaa. Uusien rakennusten rakentaminen hidasta ja paljon energiaa kuluttavaa. Sinun mielestäsi Leena tämä systeemi on ihan hyvä, Minä ajattelen, että ensisijaisesti pitäisi miettiä, että saako siitä vanhasta kunnollista.
Vielä toinen kommenttini samaan Piia ERlosen juttuun:
Ja vielä lisää
Kyllä Suomessakin on monta luontokatouhkaa erilaisten rakennustoimenpiteiden seurauksena Esimerkkinä tarpeettomat ”tunnin junat” Turkuun ja Tampereelle. Jos tuollainen hulluus joskus toteutuisi, niin siinä kyllä häviäisi luontoa ja paljon. Yleensäkin uudet väylähankkeet ovat hyvin kyseenalaisia. Luontoa ja energiaa kuluu. Miten entisestään vähenevä aktiiviväestö pystyisi ylläpitämään uusia, kun entistenkin ylläpidosta joudutaan tinkimään. Valtiovallalta puuttuu halu tarkastella asioita kokonaisvaltaisesti. Haetaan äänestäjien suosiota ja jaetaan ”sulle, mulle”,Myös mahdollinen metsien käytön rajoittaminen johtaisi välillisesti lisääntyvään luontokatoon. Nimittäin silloin metsäalan työpaikat vähenisivät, mikä johtaisi maaseudun autioitumiskierteeseen. Siellä asunnot muuttuisivat ongelmajätteeksi. Pitäisi rakentaa uudet asunnot ja paljon infraa taajamiin, mistä taas seuraisi luontokatoa.
Yleensäkin nykyinen uudisrakentaminen on pitkällä tähtäimellä riskialtista. Miten vähenevä aktiiviväestö pystyy ylläpitämään lisääntyvän rakennuskannan. Entistä enemmän jouduttaisiin käyttämään resusseja ylläpitoon. Pitäisi ennen kaikkea panostaa nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuteen, elinkaarten pidentämiseen ja tarvittaessa käyttötarkoitusten muutoksiin. Näin estettäisiin luontokatoa tehokkaimmin.
Kyllä nykyinen tuulivoimarakentaminenkin on todella luontoa tuhoavaa.
Toivoisi HS:n keskittyvän todellisiin luontokatoriskeihin eikä syyllistävän jatkuvasti metsäalaa.
