Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Puun ostomäärä on riippuvainen tehtaiden kapasiteetista ja markkinoista. Puun hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Nyt on odotettavissa hyvä kysyntä, kun suuri toimija on poistunut markkinoilta. Odotettavissa on hintatason vahvistumista. Kaikki veronalennuspuheet sotkevat markkinoita. Parempi, että Valtio saa verotuloja ja pitää tiet kunnossa kuin että nuokin rahat siirtyisivät metsänomistajien tileille tai kulutukseen.
Hesarin yleisöosastossa keskustellaan taas kerran luontokadosta. Veli-Jussi Jalkanen epäili syyksi erilaisia myrkkyjä, pienhiukkassia ym, jotka leviävät ilman mukana. En kyllä parempaa selitystä olemkuullut. Tässä kommenttini asiasta Hesarissa:
Itse olen liikkunut metsissä liki 80 vuotta. Puissa ja muissa kasveissa en ole havainnut periaateessa muuta muutosdta kuin, että biotyyppejä on nyt runsaammin, koska aukkoja on enemmän. Myös puuta on enemmän. Sen sijaan olen kyllä havainnut monien eläimien määrissä suurta vähentymistä vaikkei ympäristöoloissa ole tapahtunut mitään merkittävää.
Talvilaskennassa havaittu oravamäärä on pudonnut kolmasosaan noin 20 vuodessa. Orava on periaatteessa erittäin hyvä lisääntyjä. Aiemmin niitä saatettiin metsästää yli miljoona. Nyt ei enää metsästetä. Tekee pari suurta pesuetta vuodessa. Vaikka petoja on paljon, eivät ne voi kaikkia oravia hävittää. Kuusikot ovat lisääntyneert. Samoin naava. Olosuhteiden pitäisi siis olla erinomaiset oravan kannalta. Kanta vain pienenee.
Sama juttu kanalintujen suhteen. Metsistä, joissa liikun, kanalinnut ovat hävinneet lähes olemattomiin parissa kymmenessä vuodessa vaikkei niitä ole metsästetty. Eikä metsissä ole tapahtunut mitään radikaalia. Osa metsistä on vanhentunut. On tullut taimikoita ja nuoria metsiä, joiden monipuolinen pintakasvullisuus tarjoaa ruokaa ja suojaa. Samaa vähenemistä ei ole esiintynyt Lapissa. Siellä on normaalia kannan vaihtelua, muttei mitään laskevaa trendiä.
Asun talvet Espoossa pintaloalueella. Aiemmin oli lähes joka pensasaidassa sirkuttava varpusparvi. Nytn ei yhtään vaikka ympäristö ei ole muuttunut. Sama varpuskato on läpi Länsi-Euroopan.
Hömötiaisten häviämisestä syytetään metsätaloutta. Nämä linnut ovat lisääntyneet Pohjois-Suomessa. Voisiko ollakin, että Etelä-Suomen ilmassa on jotain sellaista myrkkyä, jota pohjoisessa ei ole? Siksi linnut nämä linnut vähenevät etelässä. Samasta saattaa johtua Etelä-Suomen kanalintukannan taantuminen.
Selittämättömille lajikadoille löytyy vain yksi järkevä seltys ja se on Veli-Jussi Jalkasen esittämä.
Raivausten väheneminen, kivennäismaiden joutoalueiden metsitys, nurmien viljelyn lisääminen turvepelloilla sekä heikkotuottoisten turvepeltojen metsitys ja muuttaminen kosteikoiksi saivat myönteisiä arvioita kaikkien kolmen arviointikriteerin mukaan.”
Taitaa olla vikaa sekä lukutaidossa että ymmärryksessä niillä, jotka tuollaista tällä hetkellä kirjoittavat.
Ukrainasta jää maailman parhaita viljapeltoja pois viljelystä. Lannoitteiden saanti vaikeutuu ja kallistuu. Nämä molemmat vähentävät maailmanlaajuisesti viljasatoja ja johtaavat ainakin kehitysmaissa ruokapulaan. Nyt jotkut pölvästit esittävät, että parhaiten kasvavat pellot muutettaisiin heinälle. Varmasti joku nälkäänäkevä ilahtuisi, kun lähetettäisiin heinäpaaleja ruoaksi.
Jos tehtäisiin peltoja kosteikoiksi, niin niiltä ruokaa saisivat sorsat ja kahlaajat. Ei auttaisi nälkää näkeviä.
Oikein hävettää tämä joidenkin nykysuomalaisten tyhmyys. Ovatko he todella saaneet maailman parasta koulutusta.
Kerrankin Suomen maataloudella on mahdollisuuksia kannattavaan viljan viljelyyn ja voimme auttaa nälässä olevia. Nyt kaikki pellot kasvamaan!!!!
Kysymykseni kuului siis, että miten metsätalouden osuus mitaan? Luonnossa on lukuisia eri suuntiin vaikuttavia tekijöitä. Millaisella analyysillä selvitetään näiden erilaisten vaikutus. Hömötiainen on hyvä esimerkki. Kuka pystyy luotettavasti tutkimaan eri eläinlajien, ilmaston, metsien muuttumisen kaskitalouden jälkeen, loisien ja tietysti myös metsätalouden vaikutukset hömötiaiskantoihin.
Uhanalaisuuskeskustelussa on hyväksytty liian helposti, että metsätalous on syyllinen ilman siis, että kaikki mahdolliset tunnetut ja tietysti tuntemattomienkin vaikutus otetaan huomioon.
Saapas nähdä vieläkö Toni kuittaa Hesarissa. Nyt minun juttu on viimeisenä:
”Luonnonlakeja ei voi muuttaa, niin se on. Se tarkoittaa sitä, että ahneus ei auta, luonnosta ei saa kuin hetkellisesti enemmän kuin mitä se kykenee antamaan, ja ahneus aiheuttaa ja on jo aiheuttanut vakavat seuraukset.”
Aivan niin Toni. Siksi teemmekin niitä aukkoja ja huolehdimme uuden metsän kasvuun lähdöstä ettemme hävittäisi metsiä tai muuttaisi ekosysteemiä huonompaan suuntaan. Aiemmin oltiin olosuhteiden pakosta ”ahneita” ja Suomen metsät oli hakattui lähes olemattomiin. Nyt meillä on tarvittava tieto-taito ja resurssit, jottei sama kehityskulku toistuisi. Valitettavasti sinä ja hengenheimolaisesi väen väkisin yritätte saada metsämme ja koko luonnon aiempaan alennustilaan tuolla jatkuvan kasvatuksen paapomisella, jolla todellisuudessa saataisiin vain kasvussaan taantuvia lahovikaisia kuusikoita. Ei virkeitä sekametsiä.
Tuo sinun 30 % ei voi perustua objektiiviseen tieteeseen. Jos asia olisi noin, niin Suomen metsät olisivat nykyään olemattomat ja tosi yksipuoliset, koska metsämme oli siis aiemmin hävitetty lähes olemattomiin. Nyt niissä on kuitenkin sinun ja monien muidenkin viherihmisten mukaan hirveästi luontoarvoja. Jos siis ottaisimme oppia historiasta, meidän tulisi lähes hävittää metsämme, jottei tapahtuisi sukupuuttoja.
Onkin tietysti ainakin teoriassa helppo kuvata dronella joku alue ja mitata puusto. Harvennushakkuupäätöksen tekemiseen tarvitaan kuitenkin metsäkäynti.
Tahvonen yrittää haukata liian suuren suupalan ja kuten kirjoitin, niin ensisijainen tarkoitus lienee tutkimusapurahan saaminen. Aito tieto vaatisisi myös metsätyypin selvittämisen, mikä tuskin onnistuu yläilmoista. Samoin metsien käsittelyhistoria pitäisi tietää. Kasvuhan riippuu esimerkiksi edellisestä harvennuksesta kuluneesta ajasta.
On sentään joku paikka, jossa on fiksua sakkia. Luke. Tänään Hesarin yleisöosastossa kirjoittivat ojelmajohtaja Anna Toivonen ja Markku Remes lasiasta ähes samoin kuin minä. Olivatko lukeneet kiejoitukseni? Tuskin, mutta teema oli sama, tuulivoiman tilalle metsäenergiaa harvennusta kaipaavista metsistä.
