Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Taas kertaus. P W Hannikainen, että harsinta(jatkuva) sopii, kun vain sahatukilla oli kysyntää. Lohkohakkuu (jaksollinen), kun myös pienimittakaavaisellakin puulla on kysyntää.
On itsestään selvää, että harsinnasta tuli valtamenetelmä yksistään käytännöllisistä syistä. Ei ollut teitä, joilla pääsisi hoitotöihoín. Porukalla ei ollut edes polkupyöriä. Keväällä tarvittiin työvoima maataloustöihin. Oli siis itsestään selvää, että metsät saivat yleensä kasvaa miten sattuivat.
Runkopuun tuottaminen oli vähenevien tukkimetsien kyseessä ollen vähän liioittelua. Meidän 1860-luvun lähes hakkaamattomat mäntymetsät ”sulivat” yhden 6 tuuman tukin puiksi 70 vuodessa.
Epäilemättä päällimmäinen tavoite on saada Tahvoselle kunniaa ja mainetta ja tutkimustiimille rahaa.
Ihmekone, kun tunnistaa myös maapohjan ja pystyy ennustamaan yksittäisen puun kasvun.
Ei kai kovin vakavasti otettava hanke ole. Jos pystyttäisiin ohjaamaan hakkuuta konenäön avulla, niin siitä olisi hyötyä.
Kiitos kunniasta Leena
En minä mitään vastusta. Kerron vain faktoja. Jos teet niiden perusteella omia päätelmiäsi, niin omapa asiasi. Luepa huolella juttujani. Erityisen innokkaasti olen puhunut sekametsien kasvatuksesta. Kannattako mielestäsi niitä suosia vai kasvattaa kuusettuvia jatkuvan kasvatuksen metsiä? Mietipä tätä, kun mietit työnantajasi metsien tulevaisuutta.
Sitä paitsi olen sitä mieltä, että mielellään harjoitettaisiin jatkuvaa kasvatusta turvemailla vesistöongelmien estämiseksi. Käytännön ongelmat usein estävät. On suo, jossa karhunsammal estää taimettumisen. Toisella isot harvaan jätetyt puut kaatuvat. Ensi talvena, jos kelit sallivat, on taas tarkoitus tehdä taas uusi yritys. Nyt ajatus on, että yhdellä kuviolta hakataan kaikki kuuset, mutta jätetään riittävä haihduttava puusto hieskoivua ja mäntyä ja kuusen uudistuminen varmistetaan istuttamalla.
En ole tarvinnut muuttaa mitään, mutta olen kyllä yrittänyt opettaa toisia, kuten ehkä on huomattu.
Oppinut olen etenkin soista paljon kiitos Kurjen.
Kohtahan meidän ei tarvitse ”arpoa” mitään. Kiitos professori Tahvosen kehittämän keinoälyn, joka kertoo puun tarkkuudella mitä metsässä pitää tehdä ja mitä sen hakkuun jälkeen tapahtuu. Tästä kertoi Ylen luontoasiantuntija Jenny Frilader tänä, aamuna klo 8 uutisissa.
Kuten tuolla uutisissa kerrotaan, niin nyt meillä kaikilla on mahdollisuus osallistua tieteen tekemiseen kuvaamalla ja mittaamalla metsässä olevia puuntaimia ja lähettämällä sitten tieto tutkijalle. Pitää olla mukana.
Jos koetetaan huomioida uusia virtauksia eikä vain katsota peräpeiliin. Tarvitaan ratkaisuja joilla pysäytetään ilmastonmuutos ja lajikato. Ei vain pysäytettyä vaan käännetään kehitys. En muista nyt mitä termiä Annika Bresky käytti haastattelussa mutta ajatus oli jotenkin niin että ympäristöä parannetaan eikä heikennetä.
Ilmastonmuutosta ei pysäytetä suomalaisten tai ruotsalaisten voimin. Voimme yrittää hillitä sitä, mutta EU, Ely-keskukset, Yle, Hesari, Jyväskylän viheryliopisto ym tekevät parhaansa, jotta tämä hillintä ei onnistuisi.
Sama juttu lajikadosta. Ei se metsätaloudesta johdu. Missä ne lajit olivat, kun metsät olivat nuoria ja lähes hävitetty? Lajikatoa esiintyy hyvin vähän metsissä ja johtuu yleensä ilmastonmuutoksesta emmekä siihen voi vaikuttaa muuten kuin kasvattamalla metsiämme mahdollisimman tehokkaasti, mikä tulee vuosi vuodelta hankalammaksi edellä olevista toimijoista johtuvista syistä.
Omasta mielestäni parannan ympäristöä kasvattamalla metsiä tehokkaasti ja myös ympäristötekijät huomioon ottaen, mutta monet tahot pitävät metsänomistajia ja metsäteollisuutta mafiaan verrattavina rikollisina. Miten saisi noiden pölvästien päihin vähän järkeä? Ei taatusti mitenkään. Ovat yhden aatteen uskovaisia eikä sellaisiin mitkään järkiperusteet tehoa.
Pitäisi nostaa fotosynteesi oikeaan arvoonsa. Sehän tuottaa ilmaisenergialla ilmaisista raaka-aineista lähtökohdan lukemattomille tuotteille ja sen lisäksi suuren määrän uusiutuvaa energiaa.
Tässä viimeinen kommentti Ylelle:
Tämän jutun lisäksi toinen esimerkki Ylen metsätalousvihamielisestä suhtautumisesta on nyt nähtävissä oleva ”Metsän ääni”. Esimerkiksi 2. osasta kirjoitetaan: ”Joissakin oppikirjoissa kuvataan metsää paikaksi, jossan kasvatetaan puita metsäteollisuuden tarpeisiin…”
Siis syyllistetään sekä metsäteollisuus että metsänomistajat siitä, että tehdään hyödyllisiä tuotteita uusiutuvista raaka-aineista ihmisten tarpeisiin, sillä mehän ihmiset niitä puuperäisiä tuotteita tarvitsemme. Ei teollisuus. Jokainen käyttää päivittäin metsäteollisuustuotteita. Rakentamiseen tarvitaan puuta. Koko ajan ollaan puutuotteiden kanssa tekemisissä. Eivät ne tule mistään kuusta vaan metsästä.
Täysin käsittämätöntä tämä Ylen suhtautuminen metsäalaan. Alaan, jonka ansiosta Suomesta on tullut eräs maailman vauraimmista maista. Ja, jonka metsiä hoidetaan nykyään kestävästi. Olisi mielenkiintoista kuulla julkinen perustelu tälle Ylen nykyään harjoittamalle aivopesulle.
Olen sen niin nähnyt ja erityisen harvoin olen kuullut aiemmista paljaaksihakkuista. Korjaa jos olen väärässä. Rahaton väli on isältä pojalle tai jopa pojanpojalle / tytölle.
Meillä uudistushakkuista tulee vuodessa n 80 % myyntitulosta. Loppu harvennuksista. Aiemmin tuli 100 % uudistushakkuista, kun uudistettiin entisiä harsintametsiä. Nyt joka vuosi harvennetaan n kaksinkertainen pinta-ala uudistushakkuisiin verrattuna. Myös uudistushakkuiden hehtaarikertymät ovat kasvaneet kahdesta syystä. Ensiksi olemme uudistaneet huonotuotteiset hyväpohjaiset kohteet. Myöhemmin uudistetuissa on ollut enemmän puustoa ja se sitten kasvanut ennen hakkuuta.
