Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Samoin se herättää huolta, että ekosysteemit samankaltaistuvat kun monenlaisiin ympäristöihin sopeutuvat yleislajit yleistyvät.
Mihin perustat väitteesi, että ekosysteemit samankaltaistuvat. Minun silmissäni metsissä on paljon enemmän erilaisia ekosysteemejä kuin nuoruudessani 70-80 vuotta sitten.
Niityt ja kedot ovat hävinneet ja muuttuneet metsäekosysteemeiksi, mutta kyseessä on maa- ei metsätalouden vaikutus.
Vähän aikaa sitten kuulin kuinka eteläiset lintulajit yleistyvät ja pohjoiset siirtyvät pohjoisempaan. Tällaista muutosta tapahtuu. Jos joku lintu tai muu eliö vähenee, mutta toinen tulee tilalle, niin usein puhutaan kuitenkin luontokadosta vaikka kyse on lajien sopeutumisesta uusiin oloihin.
Jos nyt tapahtuisi Keskiajan lämpökauden muuttuminen pieneksi jääkaudeksi, niin todettaisiin maailmanlopun tulevan. Vaikka silloinkin oli kyse vain erittäin nopeasta ilmastomme muutoksesta.
Luontokato ja biodiversiteetti keräävät vihreästi suuntautuneilta toimittajilta raflaavia otsikoita ilman tarkempaa analyysiä siitä, mitä oikeasti tapahtuu.
Luontokatokeskustelulle ja jatkuvan kasvatuksen hehkuttamiselle on yhteistä se, että yleisöä yritetään saada uskomaan niihin ilman mitään kriittistä ajattelua. Kukaan urakehityksestään välittävä ei voi niitä kyseenalaistaa. Luontoasioissa olemme joutuneet totalitaariseen yhteiskuntaan.
Monta vuotta sitten meiltä katosivat räystäspääskyt. Pari vuotta sitten alkoivat taas pesiä. Pyörivät kuistin ympärillä. Oli kiva juoda kahvia ja katsella taidokkaita lentäjiä. Eivät nämä luontoasiat ole suinkaan pelkkää kurjuutta.
Tässä meikäläisen kommentti Kuuluvaisen kirjoitukseen:
On täyttä sumutusta puhua Etelä-Suomen vanhoista metsistä. Ne olivat suurelta osalta hävinneet jo 1850 mennessä. Ainoa vanhojen metsien alue oli Pirkanmaalta Keski-Suomen kautta Kainuuseen ulottuva vyöhyke. Se tuli käsiteltyä 1900 mennessä, kun teknologia ja markkinat aikaansaivat sahausboomin.
Vanhoja metsiä löytyy enää vain suojelualuilla. Esimerkiksi meikäläisen edustaman yhteismetsän maalla on pala ikimetsää.En ymmärrä mikä muu kuin ilmastonmuutos voi metsiämme uhata. Kun katselee hyvin hoidettuja talousmetsiä, niin ne kasvat melkein tuplasti sen mitä entisajan metsät. Oikein ihmetyttää miten 50 vuotta sitten kylvetty männikkö on kasvanut lähes yhtä järeäksi kuin 100-.vuotias metsäpalon jälkeen syntynyt.
Boreaaliset havumetsämme ovat sopeutuneet katastrofeihin ja lajien väliseen kilpailuun. EIvät ne tarvitse selviytyäkseen montaa vanhaa puuta. Tämän osoittaa metsiemme historia.
Miten metsät ovat ennen pärjänneet? Kuuluvainen ja kumppanit leikkivät toisten omaisuudella. Kuuluvainen on huolissaan ilmaston muutoksesta, mutta hänen ohjeillaan ilmastonmuutos vain kiihtyy. Vain hyvin kasvavat metsät torjuvat ilmastonmuutosta.
En ymmärrä sitäkään, miksi joku vanha metsä tuhoutuisi. koska sertit tuovat sille kavereita.
Satumetsäkriteerit voittivat, eli suojellaan metsiä joita ei ole olemassa.
Kun oikeasti vanhoja metsiä ei juuri ole, niin on turhaa näytellä mitään suojelunäytelmää. Sari on rehellinen. Todellakin nainen paikallaan. Suojelee, jos on suojeltavaa. Jos ei ole, ei suojella periaatteen vuoksi.
Yhteismetsän maalla on pieni alue, jonka luulen olevan ikimetsää. Se on suojeltu. Luulen, että yleensä kaikki Etelä-Suomen ikimetsät on suojeltu. Eikä varmaan kukaan vastusta ikimetsän suojelua.
Jos suojelua haluttaisiin lisää, niin sitten jouduttaisiin suojelemaan tavallisia talousmetsiä, missä taas ei ole mitään järkeä.
Metsäthän ovat kehittyneet hyvin nykysysteemeilläkin. Sertifikaatit tulevat lisäämään vanhoja metsiä. Tätä näissä keskusteluissa ei ole otettu lainkaan huomioon. Enempää kuin sitäkään, että tämän suojelun kustantavat metsänomistajat.
En kyllä yhtään ymmärrä miten vanha metsä voi olla parempi kuin nuori metsä. Kyseessä on vain subjektiivinen vertailu. Samalla logiikalla hautausmaa on parempi kuin päiväkoti tai koulu, koska siellä on paljon kuollutta massaa.
Mitä me tarvitsemme, on paljon hyvin yhteyttävää metsää. Näin huolehdimme parhaiten maapallosta. Korvaamme fossiilisia tuotteita ja tuotamme aerosoleja, jotka edistävät sadantaa ja poistavat näin ollen ilmakehästä vesihöyryä.
Tällaiset yhden asian suojelijat eivät ymmärrä tai halua tunnustaa miten paljon erilaista haittaa suojelu tuottaa.
