Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Oli ihme, jos siitä laivasta kukaan selvisi hengissä. Siitä tuhostahan näytettiin video. Niin nopeasti alus oli liekeissä ja näkyi räjähdyksiä. Kannattaa aina epäillä noita pelastusjuttuja. Satamastahan läksi lisäksdi kaksi laivaa pakoon. Ainakin toinen savutti.
Tietysti kannattaa epäillä ohjuksen merkkiäkin. Voi olla myös made in USA, mutta ukrainalaiset kehuvat itseään ja usalaiset ovat kieltäneet mainostamasta tuotteitaan. Voi tietysti olla ukrainalainenkin. Eipä me tiedetä.
Minä suhtaudun hyvin kriittisesti kaikkiin sellaisiin metsänkäsittelytapoihin, jotka pienentävät pitkällä jänteellä metsän kasvua. Siis myös jatkuvaan kasvatukseen. On täydellistä itsepetosta luulla, että sillä saa kestävästi kunnollista taloudellista tulosta. On hyvin tarkkaan ennakoitavissa miten jaksollinen hyvin hoidettu metsä kasvaa ja mitä se tuottaa. Yhtälailla on nähtävissä yli 100-vuotisen historian perusteella millaiseen tulokseen päädytään jatkuvassa kasvatuksessa parhaimmillaan ja kuinka helposti tuo kasvu voi aleta merkittävästi. Kaikki tieto on olemassa.
Paitsi että jaksollinen tuottaa paremmin, niin myös sen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat ratkaisevasti paremmat. Ilmasto, työllisyys ja kansantulo.
On tietysti tilanteita, ettei metsää kannata uudistaa keinollisesti, jos paikalla on kehityskelpoinen taimikko. Tässäkin on kuitenkin varjopuolena heikompi kasvu, mikä pitää ottaa aina vertailussa huomioon.
Jaksollista on mahdollista kehittää MT-pohjilla entistä enemmän sekametsän suuntaan, mikä parantaa sen ylivoimaisuutta entisestään.
Kuusikoiden ”jatkettu kasvatus” on erinomaisen riskialtista. Sen näkee tämän palstan aloituksesta. Sen näki Konneveden yrityksestä, joka meni v-tuiksi. Sen näki Metsälehden videosta joutsalaiseta metsästä. Kerran mekin testattiin, Kesti pari vuotta ja kuuset alkoivat kuolla. Tilattiin moto paikalle tekemään aukoksi. Ikääntynyt kuusikko kannattaa jättää aina rauhaan, jos mielii välttää tulevia mielipahoja. Männikköä voi kyllä kasvattaa pitempään, jos runkolukua on tarpeeksi, että jää n 350 kasvatuskelpoista hyvälatvaista tasakokoista puuta.
Kuusimäki syntyi n 1840 poltetulle kaskimaalle. Suojelupäätös tehtiin 1900-luvun alussa. On siis aika lailla luonnontilainen. Ilmeisestikin kuolleet puut ovat jo aikaa sitten lahonneet.
Uskon kyllä, että ikimetsissä oli puuta paikoin hyvin paljon. Minulla on mäntyhirren pätkä, jonka ensimmäinen vuosikasvu on 1592 ja joka on kaadettu talvekka 1843-44. Läpimitta on nyt n 40 cm, mutta tuoreena varmaan kuoren päältä n 48 cm. Lusto siis keskimäärin n 1 mm. Noin 50 vuoden iässä kasvu on alkanut hiipua. Kertoo, että puu on kasvanut tiheässä ja silloin kuutioita paljon.
Sauli ei ole tainnut nähdä kovin montaa luonnonmetsää. Ei tiedysti kukaan muukaan. Aika yksitoikloista on Pyhä-Häkin metsä, joka on vanhimmasta päästä. Havupuuta kasvaa myös Muuramen Kuusimäen luonnonsuojelualueen n 180-vuotias metysä.
Onkohan Sauli tullut ”uskoon”. Olin retkellä Luken Lapionjärven jatkuivan kasvatuksen koealueellö Oppaana siellä Sauli Valkonen. Hän kertoi, ettei jastkuvan kasvatuksen metsään synny lehtipuita. Ei niitä ollutkaan.
Hirvien ruokailuun vaikuttaa muutkin kuin taimikot. Olen täällä kirjoittanut moneen kertaa, että esim talvella 2019 hirvet eivät ruokailleet mäntytaimikoissda vaan varttuneissa metsissä. Pihkainen mänty on se viimeinen vaihtoehto.
Kerran hirvi oli kulkenut tietä mäntytaimikon ohi ja matkallaan syönyt ojan varresta muutaman koivun oksan. Männyt eivät kiinnostaneet. Meillä on runsaasti harvennettuja männiköitä. Niihin syntyyy jonkin verran koivunvesoja. Nämä näyttävät olevan tavoiteltua ruokaa.
Tilanne on ongelmallinen, jos vallitseva metsätyyppi on sulketunut kuusikko, mutta jossain pieni mäntytaimikko. Tämä epäilemättä kelpaa, jos paikalla on hirviä.
Itse olen sitä mieltä, että varhaisperkaus on ehdottoman hyödyllinen. Paitsi että se edistää taimikoiden kasvua, niin se tekee niistä enemmän haitta-aineita sisältäviä. Siihen, että hirvet tottuisivat johonkin paikkaan en osaa uskoa. Kyllä ne liikkuvat niin paljon, että valitsevat itselleen maistuvimman aterian.
Aj: Ei ole syytä perääntyä puukaupassa sen paremmin kuin hoidon vertailussa. Selitykset näyttää kelpaavan, mutta pitäisikö minun uskoa aikoinaan leimattua ja hoitohakattua vain 2 % kasvussa olevaa tukkimetsää ja että sen kasvu olisi ollut vain 4 kuutiota hehtaarilta vuodessa sen jälkeen. Esimerkki oli jatketun jk:n kierron tuotto verrattuna jaksottaisen tuottoon. Pärjää vielä 5 % kasvulla vertailussa.
Sellaisia 4-5 m3/ha/vkasvulukuja meidän entiset ”hoitohakatut” metsät näyttävät. Luvut ovat oikeita ja täsmäävät motomitytauksiin.
Tuossa edellä kuvaamassani supra-aktaattisessa kuviossa kasvu on 12 m3/ha/v, mikä antaa 4 %:n kasvun 300 m3:lle.
Tietysti systeemin käyttöajaksi pitäisi laskea vähintään 30 vuotta. Puutahan saataisiin harventamalla, jolloin harvennusreaktia lisäisi puun kasvua. Huoleti voitaisiin hakata muutama vuosi yli kasvun. Sehän vain parantaisi tulevaa kasvua ja metsien laatua. Parempi kontrolli pitäisi olla taimikoiden hoidossa.
Ennenkin on hakattu välillä reilusti yli kasvun eivätkä meidän metsät ole siitä kärsinneet. Parantuneet vaan.
Tarkoitus ei ole lopettaa sellutehtaita. Puuhan voidaan kierrättää myös niiden kautta. Saada sähköä niistä ja lämpöä kuoresta ym kuiduksi kelpaamattomasta.
Vanha kemeratuki raivaukseen oli paljon parempi, ainakin syrjäisemmillä ja pintakaruilla mailla. Ainakin itse en ole tarvinnut kuin yhden raivauksen ja senkin hyvin kevyesti. Tankki pari hehtaarilla. Joissakin rehevissä kohteissa reikäperkaus riittää aluksi ja raivaus sitten tarpeen mukaan.
Meikäläisen kokemukset ovat aivan päinvastaiset. Varhaisperkaus on helppo ja joskus jopa yksinään riitäväkin. Saa kuusentaimikon ihan kuin pomppaamaan kasvuun. Reikäperkausta kokeilin joskus. Parin vuoden kuluttua piti tulla perkaamaan uudelleen. Ei hyvä systeemi. Ensimmäisellä kertaa saatu säästö hupeni moninkertaisesti jatkossa.
Hirvien vaikutus vaihtelee tosi paljon. Meillä on paljon sekä puhtaita mäntytaimikoita että mäntyä kuusten seassa. Taimikot on pidetty vapaina lehtipuusta. Eikä niissä ole ollutkaan merkittäviä hirvivashinkoja hyvästä hirvikannasta huolimatta. Esimerkiksi talveella 2019 hirviä ei ollut mäntytaimikoissa lainkaan. Hakivat ruokansa varttuneista metsistä joistakin risuista.
Avasin uuden keskusteluaiheen energian saatavuudesta. Liittyy myös tähän asiheeseen. Olisiko fiksumpaa jättää tuulivoimarakentaminen vähemmälle ja sen vaatimat alueet metsiksi ja kasvattaa metsiä entistä tehokkaammin, jolloin metsäenergiaa käyttämäällä estettäisiin suurien puuttomien aleiden syntyä.
Meilläkin on yksi tuollainen Jovainin kuvailema mäenpäällyskuusikko. Hienommalta nimeltään supra-akvaattinen. Siis n 200 m merenpinnasta eikä ole ollut veden alla. Kasvaa hienosti. Ikää 53 vuotta. Runkoluku 553 kpl/ ha, ppa 30. Puuta nyt 298 m3/ha kahden harvennuksen jälkeen. Antaa tämänhetkiseksi keskikasvuksi 8 m3/ha/v. Kasvu nyt 12 m3/ha/v. Kiertoajan keskikasvuksi 73 vuodelle tulisi reilu 9 m3/ha/v, mikä häviää selvästi Visan kerran lannoitetulle 10,5:lle.
Jos tuo harvennettaisiin 200 m3/ha:iin, niin kasvu tippuisi kahdesta syystä. Ppa pienenisi kolmanneksella ja puita alkaisi kaatua. Uusia taimia ei taatusti syntyisi.
