Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Metsä pitää säilyttää reippaassa kasvussa jatkuvasti eikä niin kuin Ukollaa lahaa! Silloin saa kutsua ostomiestä usein ja jokomies on jatkuvasti töissä hyvälläpalkalla helpossa hommassa.
Olet Perko oivaltanut näemmä metsänkasvatuksen idean. Sitä vaan ihmettelen ettet sovella sitä metsiisi.
Meilläkin ostomies käy n 3 kertaa vuodessa ja aina lähtee puuta ja paljon. Edeltäjät oivalsivat systeemin jo n 60 vuotta sitten. Meikäläisen ei tarvitse enää muuta kuin pitää systeemi hyvässä rasvassa. Siirrypä sinäkin siihen Perko. Jälkipolvet ja ilmasto kiittävät.
Perusasiaa Tieteen Kuvalehden mukaan:
”Kun maapallo syntyi nuorta Aurinkoa kiertäneestä pöly- ja kaasupilvestä noin 4,6 miljardia vuotta sitten, sen ilmakehässä ei ollut happea.
Noin miljardi vuotta myöhemmin kehittyivät ensimmäiset sini- eli syanobakteerit, jotka alkoivat tuottaa happea yhteyttämällä. Tästä alkoi kehityskulku, joka synnytti Maalle ilmakehän ja loi perustan ihmisen ja koko eläinkunnan synnylle.
Happea syntyy yhteyttämällä.
Yhteyttäminen eli fotosynteesi on prosessi, jossa kasvit, levät ja jotkin bakteerit sitovat itseensä hiilidioksidia (CO2) ja vettä (H2O) ja muodostavat niistä glukoosia eli sokeria.
Kasvi tarvitsee glukoosia kasvaakseen, mutta muiden eliöiden kannalta tärkeää on yhteyttämisen sivutuote happi. Yhteyttäminen on maailman tärkein biokemiallinen prosessi.
Tämä on yhteyttämisen kaava:
6 CO2 + 6 H2O + energiaa auringonsäteilystä –> C6H12O6 (glukoosi) + 6 O2″
En ymmärrä sellaisia tyyppejä, jotka tietoisesti yrittävät vähentää tätä ”maailman tärkeintä biokemiallista prosessia” taannuttamalla metsiensä kasvua.
Luulin tällä palstalla keskusteltavan ja kehitettävän vapaasti monikerroksellisen metsän tuottavuutta.
Metsä kasvaa omilla ehdoillaan. Emme täällä palstalla voi siihen vaikuttaa. Kerromme omista kokemuksistamme ja havainnoistamme. Sekä mitattu data että omat havainnot metsistämme kertovat yksikäsitteisesti, ettei ainakaan meidän metsiin jatkuva kasvatus sovi. Ei metsänkasvumielessä. Eikä taloudellisessa mielessä. Biologinen tosiasia on myös, että se päätyy lopuksi kuusikoksi, jota halutaan kaikin mokomin välttää.
Sitten on vielä kaupallinen puoli. Jaksollisen kasvatukset metsät soveltuvat selvästi paremmin metsäteollisuuden hankintaketjuihin. Voivat ohjata korjuukoneensa juuri sinne, millaista tavaraa enemmän tarvitaan. Jatkuvassa tulee pienellä teholla mitä sattuu.
Oltaisiin hulluja, jos lähdettäisiin pilaamaan hyvät metsämme huonosti kaupaksi käyvällä tuotteella, jonka määräkin vain vähenisi.
Kuten Perko olen moneen kertaan kirjoittanut, niin jaksollisessa kasvatamme parhaita puita parhaissa oloissa. Jatkuvassa tasan päinvastoin. Mietipä sitä.
Tietysti runkohinnoittelu vaikuttaa tilastoihinkin. Kyllä sitä käyttävien ostajien ensijainen tarkoitus on kuitenkin saada puut ostettua. Sahat näyttävät käyttävän usein runkohinnoittelua. Niiden tarkoitus ei tietenkään ole saada kuitupuun hinta näyttämään halvalta vaan päinvastoin. Monesti, kun on päädytty tavaralajikauppaan, niin konsernilla tukki on vähän kalliimpaa kuin sahalla, mutta kuitu taas huomattavasti halvempaa. Kokonaishinta tietenkin ratkaisee. Siinä näyttäisi kummallakin taholla olevan selvä pyrkimys vaikuttaa tilastoihin omaksi edukseen.
Eivät siis ikimetsät olkoot sitten sademetsiä tai boreaalisia havumetsiä pysty normaalitilanteessa ylimääräistä hiiltä sitomaan. Jos ne siihen pystyisivät, niin kasvu muualla loppuisi hiilidioksidin puutteeseen.
Ilmaston lämpeneminen tekee boreaalisista luoinnon havumetsistä entistä paloherkempiä, joten sekä metsäpalot että ilman lämpenemisen kiihdyttämä eliötoiminta lisäävät niiden päästöjä, joita lisääntyvä kasvu tietenkin kompensoi. Ei kukaan taida tietää loppusaldoa.
Sademetsien hakkuut johtavat siihen, ettei yhteyttämisen yhteydessä syntyviä ja pilviä muodostavia aerosoli-pienhiukkasia enää muodostu. Tämä johtaa sadannan vähenemiseen ja hakkaamattomienkin metsien tuhoutumiseen. Ei hyvältä näytä.
Ainoat hiiltä luonnosta poistavat metsät taitavat olla hyvin hoidetut talousmetsät, joista saatavaa puuta taltioidaan pysyviin rakenteisiin.
En kyllä harvennuksissa lähde kokorunkokauppaan. Tehdään harvennus kuinka oikein tahansa, niin aina jää huonoja puita poistamatta. Harmittaisia katsoa niitä kokorunkokaupalla myydystä metsästä, kun ei tiedä, että vietiinkö vierestä suora vai lenko puu.
Luulen, että kuidun hinta kuitenkin nousee enskassakin.
Ihme juttu kun hallitus suunnittelee hätätyölakia jos sairaanhoitajat vaan tikkejä poistaa ja silmätippoja tiputtelee. Onhan siellä siivoojiakin sitä varten. Samahan se kuka sen tekee. Tikit voi poistaa itsekin. Niin minäkin olen tehnyt.
Tätähän se puuha valtaosaltaan on. Leikkaussalissa antaa lääkärille oikean työkalun. Jouduttaa siten leikkausta. Luulisi, että joku keksisi hommaan robotin. Joku seuraa potilaan vointia, jos muuttuu, niin ilmoittaa siitä. Käytännössä siis vähän todellista työtä. Kuten vaikkapa metsureiden, rakennusmiesten tai pakkotahtisten kaupan kassojen työ on. Ei hoitsujen nivelet ja selät rasitu. Aika usein näki ylipainoisia.
