Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Jos vastuusta puhutaan, niin bussikuski tai rekkakuski liukkaalla kelillä. Millainen vastuu?
Siis ostaja ”arvaa” keskijäreyden ja hinnoittelee kaupan sen mukaan. Ostajalle voi tulla virheitä keskitilavuuden tai leimikon muun laadun arvioinnissa. Ainakin kerran ostaja valitti virhettään keskijäreyden arvioinnissa.
Myyjä saa kaksi tietoa. Puiden lukumäärän ja kokonaistilavuuden. Voi sitten arvuutella millaisen kaupan teki.
Omat kokemukset ovat lähinnä HUS:in silmäsairaalasta. En sanoisi sitä hommaa raskaaksi tai vaativaksi. Silmiin tippoja ja joskus siteen vaihto. Eri asia on leikkaussalihoitajat, joiden työ on millintarkkaa ja varmaan stressaavaakin. Mutta sielläkin lääkärit tekevät varsinaisen työn. Hoitsut enempi kärräävät potilaita.
Kyllä monella muulla alalla siis hommat ovat raskaampia ja vaativampia.
Ei mennyt kysymys metsään kuin pieneltä osin, jos minun havaintoihini voidaan luottaa. Ja tietysti ne ovat 100 %:sti luotettavia. Lukekaa kommentti, kun se tulee. Näyttää olevan aivan erilaisia tuloksia riippuen siitä millaiset silmälasit proffilla on. Viherkaihi on aika vakava tauti.
Kommentteja Annelin kohtiin:
1. Soista osa saattaa sopia. Siitä olen samaa mieltä, mutta ei niilläkään jk sovi joka paikkaan.
2, Kaupungeilla ja seurakunnilla on omistuksessaan myös talousmetsäluonteisia kohteita, joilla voisi ihan hyvin harjoittaa jaksollista kasvatusta uudistamalla esim koivulla, koska hirvistä tuskin olisi kovin suurta vaaraa.
Antaudutaan liian helposti, jos hyväksytään perusteeksi avohakkuun vastaisuus. Se tauti saattaa levitä helposti. Anteeksi vaan, mutta etenkin naiset ovat helppoa ”riistaa” jatkuvaa kasvatusta markkinoiville. Syksellä 2018 Kotiliedessä oli naispuolisen toimittajan aukeaman kokoinen hypetys Arvometsästä ja Timo Kujalasta ilman mitään kritiikkiä.
Luulisin, että monikin nainen saattaisi kääntyä jaksollisen puolelle saadessaan oikeaa infoa. Pitäisi perustella oikein. Sitähän kyllä teet, mutta pitäisi saada lisää naisia rintamaan.
3. Ollaan puolustettu Suomen metsiä Stalinin hyökkäyksiltä. Pitäisi pystyä puolustamaan Brysselinkin.
4. Nykyiset aukot ovat niin pieniä, etteivät haittaa mitään lajia
Liito-oravat menestyvät parhaiten liikenneväylien ja asutuksen tuntumassa. Esim Espoomme tai Helsingin keskuspuisto.
Näätä hyötyy myyristä, joita on enemmän aukoissa. Näädät menestyvät jopa Utsjoen tunturikoivikoissa.
Kuukkeleita olen samoin nähnyt vain Utsjoen tunturikoivikoissa. En koskaan Keski-Suomessa.
Metso voi lentää aukon yli. Onhan myös avosoita ja järviä. Eivät haittaa. Nuorehkot lehtipuuvaltaiset taimikot tarjoavat suojaa ja ravintoa.
Tuen näkemystä että jiikoota kannattaa harkitusti lisätä, mutta ei sitä pidä markkinoida yleismenetelmäksi.
En vieläkään ymmärrä miksi jk:ta pitäisi lisätä, kun pitäisi panastaa metsänkasvuun. Se vastaa tulevaiden haasteisiin paremmin.
Jk: suosiminen parantaa kyllä eräässä tapauksessa sijoitustuottoja, mutta ei suinkaan metsänomistajan.
Totta ! Miten teillä yleisesti ottaen , kasvaako tiloilla kokonaispuumäärät jatkuvasti ja pyrittekö siihen . Itsellä pysyneet aikalailla samalla tasalla pitkään . Suunnilleen kaikki tehdään ajallaan .
Hakkuut ja kasvu lisääntyvät. Puuston kokonaismäärä kasvaa vain hyvin vähän.
On vielä suht runsaasti ikääntyneitä laatutukkia hitaasti kasvavia männiköitä.
Kokonaispuumäärän kasvu ei määräävä vaan tuleva kasvu. Uudistustahti keskimäärin n 80 vuoden kiertoajalla ja ajallaan tehdyt harvennukset. Kasvu painottuu kasvatusmetsiin. Tulos uudistushakkuisiin.
Näinhän se on todellisuudessa, kuten Metsäkupsa kirjoittaa. Mutta voihan sitä valehdella itselleen ja edes kuvitella, että työuran aikana palkka on lähes kolmikymmenkertaistunut.
Minä ostin tontin Espoosta v 1970. Nyt hinta on 100-kertainen. Eipä siitä minulle ole tietenkään mitään iloa. Saa maksaa vain kovaa kiinteistöveroa.
