Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tässä vähän tutkimukseen perustuvaa tietoa, jonka kirjoitin Hesatiin:
”Löytyi tutkimustulosta. Itä-Suomen Yliopista ja Stora Enso olivat tutkineet metsäkoneiden polttoaineen kulutusta.
Motolla ensiharvennus 2,12 l/m3, harvennus 1,39 l/m3 ja uudistushakkuu 0,76 l/m3.
Puutavaran kuljetus metsästä ensiharvennus 0,94 l/m3, harvennus 0,87 l/m3 ja uudistushakkuu 0,61 l/m3.
Yhteensä ensiharvennus 3,06 l/m3, harvennus 2,26 l/m3 ja uudistushakkuu 1,37 l/m3.
Jos metsuri hakkaa päivässä 10 m3 ensiharvennusta, niin moto käyttäisi samaan määrään 21,2 l polttoainetta. Taitaisi metsuri käyttää matkoihin ja sahaansa samaa suuruusluokkaa. Toki sen sen moton valmistus ja kuljetus paikalle vaatii energiaa. Samoin kuskin matka. Vaatii tietysti kuskin ja metsurin asunnon rakentaminen ja lämmitys energiaa. Samoin muu ylläpito. Vertailussa pitää ottaa huomioon myös lapsuus- ja eläkeajan energiakäyttö. Moton raaka-aineet sen sijaan kierrätetään.Metsätyön koneellistaminen on ollut eräs avaintekijä Suomen hyvinvoinnin kehitykseen. Toinen on tämä jaksollinen kasvatus. Tuon tutkimuksen mukaan hakkuuteho on on korkea, mikä säästää kallista työvoimaa ja energiaa. Jaksollisen kasvatuksen keskimääräiseksi kulutukseksi kuljetuksineen tulee n 1,7 l/m3 kun jatkuvan kasvatuksen hakkuissa vastaava luku on luokkaa 2,5-3 l/m3, koska työ on normaalia harvennushakkuuta vaikeampaa.
Antaako Toni tämä jotain ajattelemisen aihetta?”Nythän voivotellaan sitä, että Suomen hiilinielu pienenee, kun hakataan Itärajan takaa tuodun puun tilalle suomaölaista puuta.
Kannattaa huomata kaksi asiaa. Harvennus ei ole 0-summapeliä vaan tietysti jäljelle jääneet puut kavavat paremmin. Globaalisti hiilensidontaan ei vaikuta Suomen ja Venäjän välinen rajalinja. Jos täällä hakataan enemmän ja rajan takana vävemmän, niin tilanne säilyy ennallaan.
On kauheaa kuunnella uutisointia, kun ilmiselvät merkittävät seikat jätetään kertomatta.
Keskisuomalainen JR 48 oli valmistautumassa jatkosodan alussa hyökkäämään Karjalan kannakselle. Isä, silloin hänellä 2 lasta, näki joukkueenjohtajan karttalaukun sellofaanin läpi, että hänet oli määrätty 3-henkiseen porukkaan, jonka tehtävä oli selvittää vanjojen asemat. Ei ollut siis mitenkään mieluisa tehtävä. Totesi myöhemmin kertoessaan asiasta, että sodassa ei kysellä. Mennään mihin käsketään.
Ensiksi lähetettiin yksi sotamies edellä. Häntä ammuttiin, mutta meni vain käsi. Joukkueenjohtaja ei uskonut, että siinä olisi vihollista. Väitti, että kaveri oli itse ampunut.jotta pääsisi siviliin. Sitten joukkueenjohtaja ja isä hiipparoivat vihollista kohti ja löysivätkin. Vanja väijyi puussa pikakiväärin kanssa. Yritti osua kerralla molempiin, mutta ampui ohi. Pääsivät ehjinä pakoon. Isä sanoi, että se kohti ampuvan pikakiväärin ääni kuului aika ikävältä.
Venäläiset olivat paikallistaneet puolestaan suomalaisten majoitusalueen. Isä nukkui teltassa, mutta hänelle tuli aamuyöllä joku pahoinvointikohtaus. Pääsi teltasta, kun kuuli että nyt tulee tykin kranaatti kohti. Heittäytyi maahan. Teltassa kuoli heti kaksi ja joku myöhemmin. Kaikki loukkaantuivat. Isä sai korvan taakse 7×7 mm:n sirpaleen, joka aikanaan koteloitui. Haittasi hajuaistia ja aiheutti joskus päänsrkyä. Oli puoli vuotta sotasairaalassa. Myöhemmin johti Jyväskylästä tykkien kuljetuksia rintamalle. Sai vielä tuon jälkeen 3 lasta. Eli 81-vuotiaaksi.
Siis sodassa ei kysellä vaan tehdään se, mitä käsketään ja säilytään hengissä, jos tuuria on.
Tuo Mikko tosiaan sulki itseltään monia ovia. Jottu löytyy somesta. Toisaalta hyvä. Ei tuollaisesta olisi mitään hyötyä työelämässä.
Harmillista jos Timppa ei pysty kompensoimaan puutetta lisäämällä halpatuotantoa ja hinnat r-puulle kohoavat.
Nyt en kyllä ymmärrä. Ei meillä puuta myyta myydä halvalla ja sellunkeittäjätkin tienaavat.
Suomessa on muuten Kuopiossa Savon Sellu, joka käyttää vain koivua. Mitenkähän se on puunsa saanut? Ainakin meiltä sinne on ostettu koivua hyvään hintaan. On ollut sellainen yhdistelmä, että Savon Srellulle puuta toimittava Harvestia ja eräs saha ovat tehneet yhteistarjouksen, jossa sahalle menivät havupuut ja Harvestialle lehtipuut. Hakkuun suoritti saha, jos oli enemmän tukkia ja taas Harvestia, jos kuitua oli enemmän.
Tälle vuodelle suunnitelluissa hakkuissmme koivukuitua on vain 7 % koko hakkuumäärästä, joten ei sillä paljoa tilannetta auteta.
Mihinkähän Perko se käsityksesi, että raaka-aineen hinta pienentää sellutehtaan voittoa perustuu? Voi käydä niinkin, että myös lopputuotteen hinta nousee saman verran tai jopa enemmän. Voi se lopputuotteen hinta pysyä ennallaan tai laskeakin, totta kai. En siis kuitenkaan lähtisi esittämään sellutehtaiden kannattavuudesta kovin varmoja mielipiteitä. Ei kannata siis soittaa suutaan asioista, joista ei mitään ymmärrä. Nolaa vaan itsensä.
Meillä on yli 10 ha puhtaita koivikoita, jotka harvennettiin viimeksi syksyllä 2018. Ei niistä vielä ole harvennettaviksi. Ei ole siis hintakysymys.
Muut harvennuskohteet ovat havupuuvaltaisia, joten niidenkin harvennusajankohdan määrää pääpuusto. Ei niiltä paljoa koivu kertyisikään.
Jollain uudistushakkuukohteella saattaa olla seassa kohtuullisesti hieskoivua. Näidenkin hakkuuajankohta määräytyy pääpuulajin mukaan.
Turha sinun Perko on yrittää viisastella, kun et metsäkaupoista tai metsän kasvusta näemmä ymmärrä mitään.
No voi ihme, 80-vuotta sitten monin paikoin kuljetus tehtiin hevosella. Kaikenkattavia jokapaikan hakkuita ei pystynyt tai kannattanut tehdä.
Minulla on faktatietoa. Meidän kantatilan metsät hakattiin lähes luonontilaisesta 1860-luvulta 1930-luvulle lähes olemattomiin. Esimerkiksi 1916-21 tehtiin halkopuuhakuu, jossa oli parhaimmillaan 100 hevosta ajossa. Tästä on ollut juttu sekä Metsälehdessä että Maaseudun Tulevaisuudessa. Talvella 1933-34 hakkasivat 26000 tukkipuuta. Olivat puut pienentyneet. Yleensä 4,8 m:n 6 tuumaisia yhden tukin puita.
Pystyttiin siis hakkaamaan mitä vaan, jos kysyntää oli. Ylivieskassa saattoi tilanne olla sellainen, ettei halko- tai kuitupuulla ollut kysyntyää. Silloin poimittiin vain tukkipuut.
