Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Eihän tuossa metsässä ole tosiaan mitään erikoista luontoarvoa. Arvoa ehkä varoittavana esimerkkinä.
Miten se on syntynyt? Veikkaus, että, joskus n 80 vuotta sitten on tehty reipas harsintahakkuu, jossa on syntynyt aukkoja. Männyt ovat samanikäisiä ja ajalta tätä hakkuuta. Voivat olla 100-vuotiaita. Isommat kuuset ovat syntyneet luultavasti tämän harsinnan jälkeen. Sitten n 40 vuotta sitten on tehty harvennushakkuu siten, että on täyttänyt ajan normit. Tämän jälkeen syntyneet kuusentaimet ovat tosi surkeita ja niitä on vähän.
Tällaisia kuusialikasvoksia löytyy todennäköisimmin toistuvin harvennuksin käsitellyn koivikon tai sekametsän alta, harvemmin kuusikon alta.
Kasvatuskoivikon alta voikin löytyä, mutta harvoin luontaisesti syntynessä metsässä. Sellainen kannattaa hyödyntää, jos mahdollista. Siitähän kaikki ovat yhtä mieltä.
En kyllä ymmärtänyt Jovainin tällaista tarkoittaneen. Olisi hyvä saasda jotain faktaa puheiden sijaan.
Suomen väkiluku ei kasva, joten meillä on paljon kaupunkeja, joissa on tilaa rakentamiselle ilman uusien alueiden kaavoitusta.
Ei sitä väkiluvun kasvua voi ennustaa. Voidaan saada rutkassti uutta porukkaa.
Juuri tänään paikallisuutisissa kerrottiin, että johonkin paikkaan Helsingissä kaavoitetaan asuntoja lähivirkistysalueeksi aiemmin merkittyyn mäntymetsään. Pelkäsivätköhän tulevaa direktiiviä?
Tyttären asunnon lähellä Espoossa louhittiin ja hakattiin iso kalloinen mäki asunnoksi.
Totta on, että suuressa osassa Suomea asuntoja on liikaakin, mutta vastaavasti kasvukeskuksissa liian vähän. Kyllä niin uusi asunto- kuin työpaikkarakentaminen tulee jatkossakin painottumaan paljolti nimenomaan metsiin.
Voi olla noinkin. Mistä sen tietää. Olen hakkauttanut vuosikymmenten kuluessa aika monta sekametsäkuviota. Yhteistä niille on ainakin se, ettei yhdessäkään niissä olisi ollut järkevää harjoittaa Gla:n arvelemaa hakkuuta. Nuorempia kuusia on ollut yleensä luokkaa 100 kpl/ha. Ei sellaisesta metsää saa. Ehkä jossain muualla on toisin.
Kumma, että uudistaminen nähdään mörkönä, jota välttääkseen metsänomistaja luopuu hyvästä metsänsä kasvusta.
Mielenkiintoista olisi tietää, mitä tuo Jovainin jatkettu kasvatus tarkoittaa ihan runkolukuina ja pohjapinta-aloina. Kuusikossa en ymmärrä lainkaan kaikkien tuhoriskien vuoksi. Oma kokemus on, että yli 60-vuotiaille kuusikoille sopii vain uudistushakkuu.
Männiköitä voi kasvattaa kauemmin harventamalla. Niin teemmekin, koska meillä on vanhoilta ajoilta olevia metsiä, joita emme halua kaataa kerralla. Tässä on varjopuolena, että tuotto putoaa ja riskit kasvavat.
Jos tästä direktiivistä jotain hyvää seuraa niin kaupungeissa joissa ei enää voida rakentaa metsiin.
Aika ongelmallista. Mitkä olisivat parempia paikkoja? Peltoja tarvitaan ruoantuotantoon. Soita ei saa käyttää. Jäljelle jää vain järvet tai sitten teiden päälle.
Loppuuko tuulivoiman rakentaminen, jos linja-alueita ei saa tehdä?
Meillä molemmat lehtikuusen viljelykokeilut onnistuivat Konnevedellä hyvin.
Hyvin kasvavat lehtikuuset meilläkin sellaisessa paikassa, jossa hirvet eivät oleile talvella.
Suojeltavan metsän hinnan perään pitää lisätä 0, koska niin paljon se metsän arvo kertaantuu kansantaloudessa ja vielä lisäkerroin siitä, että maaseutu autioitumiskehitys kiihtyisi ja maaseudun ihmisille pitäisi rakentaa kaikki mahdollinen asutuskeskuksiin.
