Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Luken puulajiraportissa (linkki edellä) suositellaan hybridihaapaa, lehtikuusta ja douglaskuusta vain reheville kasvupaikoille.
Kerran istutettiin lehtikuusta paikkaan, jossa kuusen uudistus oli onnistunut huonosti. Hirvet söivät ne.
Kerran istutettiin hybridihaapaa entisen koivikon tilalle. Joku jyrsijä tai hirvi söi ne.
Olen istuttanut muutaman doglaskuusenkin. Niitä ei kukaan syönyt, mutta kasvu oli mielestäni aika heikkoa, vaikkei ravinteista ollut puutetta, koska kyseessä oli entinen lypsypaikka.
Toisaalta hintakompensaatio on kirjoitettu sisään jo metsälakiin ja metsähoidon ohjeisiin. Jk on luokiteltu kasvatushakkuiksi vaikka sen jk:n uudistamisvaiheen hakkuut ovat uudistamishakkuita ja puunhintaa verrata uudistamishakkuisiin.
Ottakaa joku viisaampi tästä selkoa. Minä luen Jovainin jutun niin, että ensiksi kasvatetaan metsää harvana hakkaamalla parhaiten kasvat puut ja sitten se uudistushakataan. Missä kohtaa tapahtuu se jatkuva kasvatus? Lisäksi silloin kun tuo harsimalla pilattu rääseikkö, jossa on vähän ja heikkolaatuista puuta, joudutaan uudistamaan, on hakkuutulo pieni ja uudistaminen vaikeaa. Silloin uudistamiskustannukset vievätkin ison osan hakkuutulosta.
Takavuosina äiti (85 +) möi perikunnan metsästä sorvikuusta. Ostajaehdokas oli UPM, jonka Säynätsalon tehdas oli n 10 km leimikosta. Äiti oli valmistautunut hyvin. Hänellä oli varttuneita puuta myyviä naisleskiä tuttavinaan ja hyvä tuttava MHY:ssä. Selvitteli näiltä tarkkaan etukäteen hintatason.
Sai tarjouksen, joka ei miellyttänyt. Äiti sanoi, että sinun pitää parantaa. Ostaja sanoi, ettei hän omaa tarjoustaan korota. Tähän äiti: ”Kauppa syntyy, kun ostaja ja myyjä hyväksyvät hinnan”. Tarjosi kahvit ja ostajaehdokas poistui ilman sopimusta. Sitten äiti soitti toiselle ostajalle, jonka kanssa oli ennenkin tehnyt kauppaa. Sai selvästi paremmat hinnat ja vielä kuorman polttorankoja pihaan.
Tosiaankin tehtaiden lähitienoot ovat puunmyyjän kannalta hankalia. Onneksi nykyään on vahvoja sahoja, jotka kilpailevat konsernien kanssa etenkin uudistushakkuissa. Onpa meille sattunut muutaman kerran kunnon harvennusleimikkokilpailu konsernien keskenkin.
Selluteollisuus 1948 alkuasteella eikä silloin ollut ollut sellaisia pääomia, että teollisuutta olisi voitu äkkiä rakentaa.
Minun tulkintani asiasta on se, että tuolloin tiedettiin, erttä Suomen elpyminen sodan ja ja sotakorvausten seurauksista edellytti, että tarvitaan pääomia ja rakennustarvikkeita, joita saatiin vain metsistä. Vanhaa tyyliä jatkamalla oli tuhottu lopullisesti Suomen metsät. Nämä 6 viisasta tiesivät miten homma pitää tehdä. Myös metsäala laajemminkin tiesi, minkä vuoksi jaksollinen kasvatus löi niin äkkiä itsensä läpi.
Tuo sellujuttu on vain Lähteen selittelyä.
Onpa Jovainilla hyvät hinnat. Olisi mukava tietää vähän tarkemmin.
Meillä on entisiltä ajoilta muutama tuollainen kuvio. Puuta niissä vaihdellen 259-307 m3/ha. Hakkuuarvo eri kuvioilla 11000-14000 euroa/ha riippuen siitä, mikä on lehtipuun osuus. Kasvuksi arvioin eri kuvioilla 2,8-3,8 m3/ha/v
Lueskelin suomalaisen tiedustelueverstin (devp) Martti J. Karin esitystä 3.12.2018 Venäjästä. Hänen mukaansa valtarakenteet ovat peräisin mongoliajalta. Siis vahva kaani, joka valitsee apulaisensa. Näillä oli oikeus saada korruptiotuloja asemansa mukaisella tavalla. Tietysti piti lahjoa myös kaania. Hengissä pysyminen edellytti myös valehtelua.
Toinen ajatteluun vaikuttava tekijä on uskonto. Uskottiin, että, hallitsija sai valtansa Jumalalta. Siksi hänen valtaansa ei kyseenalaistettu. Siellähän tämä lahjottu metropoliitta Kirill tukee kaikin voimin sotaa.
Kolmas on epävakauden pelko. Venäjä oli 1600- ja 1990-luvuilla sekasorron tilassa. Siksi ei hallitsijan asemaa haluta kyseenalaistaa.
Luen sattumoisin myös ”Uusi maailmanhistoria”-nimistä kirjaa. Siinä kerrotaan kuinka mongolivaltakunta uloittui Kiinasta Venäjälle (Peking on mongolien perustama). Heillä oli tehokas sotaoppi. Jos kaupunki ei suosiolla antautunut, niin se valloitettiin ja kaikki asukkaat tapettiin. Seuraava kaupunki antautui ja alkoi maksaa veroja.
Karin mukaan vain vain voima voi pysäyttää Venäjän. Hänen mukaansa Länsi teki silloin 2014 virheen, kun ei pannut kovaa kovaa vastaan Krimillä. Nyt saamme siis nähdä tuloksen.
Karin mukaan tämän Venäjää mielistelevä dosentti Bäckman on hyödyllinen tomppeli, jonka tarkoitus on kääntää katse todellisesta Venäjän vaikuttamisesta sivuun. Todellinen tapahtui esim Jokerien kautta ja monella muulla tavoin, jota ei edes ole huomattu.
Kyllä Suomen armeijassa on siis ollut oikea käsitys Venäjästä. Valitettavasti vain poliitikot eivät olen piitanneet siitä. Ovat olleet ns hyödyllisiä idiootteja. Tarja Halonen etunenässä.
Ei kyllä hyvältä näytä.
Niin vaihtoehto edelleen kasvatukselle oli avohakkuu ja uudistamisen kustannukset. Eihän tuo huonolle vaikuta edelleen kasvatuksen tuotto. Hintansa on myös tuottavan metsän hävittämisellä ja onhan se irvokasta, huomioidaan kuluna.
Tuollaiset metsät kasvat luokkaa 3-4 m3/ha/v, mutta kasvatusmetsät tuplasti. EI se metsän hakkuu ole kulua vaan sitä NNA-tuloa, jonka hyvästä hinnasta vähennettään tietysti kulut.
Niin metsänkasvatuksessa kuin kaikessa muussakin taloudellisessa toiminnassa pitää aina tarkastella toimenpiteen vaikutusta tulevaan tuottoon. Ei minulle ole irvokasta hakata enempää hyvää kuin huonoa metsää. Meillä on painopiste ollut huonoissa metsissä, joita ei tietenkään kannata kasvattaa vaan hakata.
