Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Olisiko pitänyt avohakata ja tehdä 60 ha aukko. Vajaatuottoiseksi luokitellussa, pilalle hakatussa ja rauhoitetuksi määritellyssä metsässä. Kysyn vaan.
Aika yksinkertaista tietää se, että oliko ratkaisu oikea vai vain oikeaksi luultu. Lasketaan NNA tuloille ja kuluille käytetyssä systeemissä. Verrataan tilanteeseen, jossa kuvio olisi hakattu aukoksi. Kasvu ja hakkuut ja kulut osataan luotettavasti arvioida Lasketaan sillekin NNA. Tuloksi katsotaan myös nykypuuston arvo kummassakin systeemissä.
Korjauskertoimena pitää lisäksi käyttää metsän tulevaa kasvua seuraavien 20 vuoden ajalta taas NNA-periatteella. Laskepa Jovain miltä näyttää.
Tuosta Salen eilisestä puhelusta päätellen Putler elää omassa todellisuudessaan eivätkä reaalimaailman asiat enää ole hallinnassa. Saattaa ihan oikeasti uskoa pelastavansa niitä Separatistialueita. Ihan niin kuin Hitler uskoi voittavansa sodan uusilla divisioonilla vaikka neuvostojoukot olivat jo Berliinissä.
Jos on totta, ettei Suomen Natoflirttailusta ja USA:n kanssa liittoutumisesta puhuttu, niin syitä voi olla kaksi, joka Putlerille ei ole kerrottu tai hän ei ole sisäistänyt näitä. Varmaan Salea ainakin vähän helpotti, kun ei tarvinnut vastata näihin kysymyksiin.
Epäilemättä laaja sakki erilaisia lääkäreitä ja muita tutkijoita käy nyt läpi näitä keskusteluja ja analysoi Putlerin tilaa. Kun nauhoja on jo vuosilta, niin hänen tilansa kehittymistä voi ennakoida aika tarkkaan.
Sen olen huomannut, ettei kauempana oleva saha tule ihan toisen sahan portille ostamaan. Muuta ei nykyään ole havaittavissa. Lumikelit ja ostotilanne saattavat vaikuttaa. Joskus on ostot seisauksissa. Syksyllä kyselin eräältä vakiostajalta. Hän sanoi, että puolen vuoden tarve on ostettu. Sovittiin, ettei tarvitse tällä kartaa vaivata.
On kyllä samassa firmassa hirmuisoja ostajakohtaisikina eroja. Tietysti riippuu siitä, mikä ostajien tilanne on tavoitteeseen verrattuna. Tietysti leimikon kokokin ja laatu vaikuttavat. Ja siis sekin onko seudulla jo muita leimikoita ostettuna.
Vaarallista on, että on käynyt tinkikierroksia. Silloin joku ostaja on saattaanut tuumata, että myyköön suosikilleen. Meillä on tiukka systeemi. Ei tingitä ja edullisin tarjoaja voittaa. Eikä tarjouksissa ole ollut moittimista.
Rehevällä maalla sen voi toteuttaa vaikka kapeiden kaistalehakkuiden avulla, koska niillä saadaan heinittymistä hillittyä ja ne voidaan muokata
Ei toimi rehevällä maalla, ellei tarkoitus ole kasvattaa vattua ja heinää. Isojen puiden vierustat eivät kasva ja etäänpänä taas heinä ja vattu voittavat.
Olen ennenkin kirjoittanut, että kääntömätästys on yleensä ylivoimainen. Kuivina kesinä ei ole taimien kuivumisvaaraa kuten helposti laikkumätästyksessä etenkin, jos tehdään Puukin kertomalla tavalla. Kääntömätästyksessä ei maastoon jää perkaajaa haittaavia kuoppia ja perkausta on vähemmän.
Kosteiden paikkojen naveromätästys on sitten eri juttu. Siihenkään ei tule kuoppia. Vain selvät ojat.
jaksollisen kasvatuksen ensiharvennus 45 v kohdalla ja päätehakkuu 75 ikäisenä. Ihan kahden minuutin Motti-ohjelman käytöllä sain jyväskyläläisen MT-kuusikon ensiharvennuksen suositelluksi ajankohdaksi 33 v ja päätehakkuu 61 ikäisenä. Pukkala tietää erinomaisen hyvin miten rajusti kiertoajan pidentäminen heikentää tuoton nykyarvoa. Hän on itse tutkinut aihetta. Tämä siis tuskin on ”ymmärryksen puutetta”.
Aika monta ”jyväskyläläistä” kuusikkoa on tullut ensiharvennettua. Keski-ikä ollut 30 vuotta. Seuraava harvennus n 42-vuoden iässä. Päätehakkuulle tuo 75 vuotta on tietysti sopiva.
NNA-laskenta on tietysti täyttä soopaa, koska niin moni perusolettamus on epävarma. Oleellista on kuitenkin se, että pitää tarkastella tilan kaikkia metsiä. Siis laskea vuosittaista kasvua. Vain tämä on kestävä tapa arvioida kannattavuutta. Liiketulos, siis metsien kasvu euroissa vähennettynä kuluilla määrittelee kannattavuuden. Ei mikään muu.
Olen edelleen sitä mieltä että tutkimuksellisesti olisi merkittavää että tehtäs tutkimus josssa katsottas miten metsä uudistuu jos sille ei tehdä mitään tai sitten tehdään se että pyritään estämään ettei metsä kasva uudistamisen jälkeen, tehtäisiin kaksi laskelmaa joissa ois tämä nykyinen kasvatusmenetelmä kolmantena mukana, tutkittas ihan aidon oikeesti että mitä se on euroina ja kuutioina , vaikkapa muutama saimaansaari kokeilukenttinä ja sinne ois kaikilta asiattomilta hyppijöiltä pääsy kielletty?
Tätähän on uudistattomuuden ja uudistamisen osalta harjoitettu kaikissa Suomen metsissä. Entisillä Osaran aukeilla puita oli ennen uudistamista n 70 m3/ha. Siellä metsän kasvu oli lähes pysähtynyt. N v 1950 tehdyn uudistamisen jälkeen on kasvu ollut ainakin kolme kertaa tuon puumäärän suuruinen eli sen ajan menetelmillä reilu 3 m3/ha/v.
Meillä lähes hakkaamattomat luonnonmetsät hakattiin n 70 vuodessa 1933 mennessä tilanteeseen, että metsissä oli puuta 50 m3/ha, mistä tukkipuita ( 4,8 metrin korkeudelta 6 tuumaa) oli 11,6 kpl/ha. Nyt puuta on 150 m3/ha
Luovutettiin luonnonsuojeluun 1995 tehty aukko, jota ei ennätetty istuttaa. Kassvaa pääosin leppää hiskoivua ja haapaa. Huikea ero viljelysmetsiin.
Pyhähäkki taitaa olla männikköä, joten ei ainakaan kirjanpainaja iske.
Ne Keski-Euroopan kuusikot taitavat olla juuri tuon ikäisiä. Verrattuna aiempiin niistä puuttuu pyökki, mikä tekee ne entistä tuhoherkemmiksi. Myös Etelä-Ruotsin kuusikoista on tuhoutunut miljoonia m3:jä.
Pidän todennäköinä todellakin, että ikääntyneitä kuusikoita tuhoutuu kirjanpainajien vuoksi entistä enemmän jo 2020-luvulla. Esimerkiksi viime vuonna Keski-Suomessa oli ainakin 4 kirjanpainajatuhoa. Meidän lähitienoolla erään kaverin kasvatuskuusikossa tuhoutui n 150 runkoa.
En kuitenkaan usko, että tuho olisi niin totaalinen kuin siellä Keski-Euroopassa. Metsiemme vaihtelevat puulajit, järvet, suot ja aukot ovat hyviä rajoitteita. Paljon riippuu tietenkin myös ilmaston kehityksestä. Pidän kuitenkin mahdollisena tuhojen aiheuttamaa kuusitukin ylitarjontaa. Tai sitten ei.
