Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Taitaa tulla turveteollisuudelle kulta-ajat, jos Venäjä jatkaa nykylinjalla. Ilmeisestikin kaikki energiatuonti sieltä on tarkoitus lopettaa. Venäjän tuotanto on korvattavissa muualla, mikä toki nostaa energianhintaa, mutta sota Euroopassa se kallis olisi. Suomen on järkevää vähentää öljytuontia mahdollisimman paljon ja korvata turpeella.
Voi tietysti käydä niinkin, että Putler saa luonnollisen tai tehostetun aivoinfarktin. Varmaan verenpaine on niin korkealla, että saa ainakin syödä alentavia pillereitä kourakaupalla. Kun Putlerista aika jättää, saattaa tietenkin olla paluu normaalitilanteeseen ennen kuin uusi Putler tulee.
Kyllä Pohjois-Suomen karjataloutta on syytä tukea. Jokainen työpaikka on siellä elintärkeä. Etelä-Suomessa voidaan kasvattaa viljaa, joten pysymme mahdollisimman omavaraisina.
Minunkin mielestäni Venäjä on hävinnyt sodan. Joutuu niin kovaan saartoon, että joutuu luopumaan Ukrainasta, jos edes pystyy sitä valloittamaan ennne, kun valta vaihtuu Kremlissä.
Riskinä on vain, että Putler saattaa yrittää tuhota Kiovan atomipommilla.
Saksakin käänsi kelkkansa, kun alkoi toimittaa ohjuksia Ukrainaan.
Metkaa, kun Putler haukkui Ukrainen johtoa natseiksi, koska sen pressa on juutalainen.
Yleiset lintumme punarinta ja pajulintu pesivät maassa. Punakylkirastaskin usein maassa. Peipponen aika usein korkealla koivussa. Kerttuset pensaissa. Ei ole kyllä pesäpaikoista puutetta. Kyllä säät ja muuttomatkojen ongelmat vaikuttavat eniten. Varpushaukkojakin on vähän. joten ei niillä ole merkitystä, kun pesiviä lintuja on miljoonia pareja.
Uskomatonta käsitys siitä, että metsistämme ei nykyisellään löytyisi homötiaisille hämähäkkejä. Riittää, kun menee jonain sumuisena syysaamuna katsomaan kuinka paljon hämähäkinseittejä jo nuoressa taimikossa on. Myös jäkälää ja naavaa on nykymetsissä paljon. Nehän viihtyvät nimenomaan kasvatusmetsissä, joiden läpi tuuli ei puhalla ja jotka ovat siksikin kosteampia
Mihinkään tieteelliseen tutkimukseen sellainen väite, että hömötiaisten väheneminen johtuu nykyään harrastetusta metsätaloudesta, ei voi perustua. On yhtä tosi kuin sekin, että hukkumiskuolemat johtuvat lisääntyneestä jäätelön syönnistä, koska molemmat tapahtuvat kesällä.
Meillähän on selittämättömästi taantuneita lajeja kuten varpunen, joka on lähes hävinnyt koko Euroopasta. Tai orava, jonka kanta on parissa kymmenessä vuodessa pudonnut kolmasosaan, vaikka ainakin kuuset ovat lisääntyneet. Hömötiainen taantuu etelässä ja runsastuu pohjoisessa. Onko kehitykseen syynä ilmasto, taudit, toiset lajit, pienhiukkaset vai mitkä, voi vain arvailla. Koska kantaa taantuu myös suojelualueilla, niin metsätaloudella ei voi olla vaikutusta.
Eivätkä tiaisetkaan kaihda aina aukkoja. Pari vuotta sitten olin hirvipassissa nuoressa taimikossa, josta tiaisparvi, mukana myös töytötiainen, haki ruokaansa.
Niitä tekopökkelöitä toki kannattaa tehdä, sillä joku muu tiainen voi löytää niistä pesäpaikan. Olen samaa mieltä, että meidän luonto on niin pienipiirteistä,, että sieltä jokainen laji löytää halutessaan kotinsa.
Jk:n voi aloittaa vaikka avohakuusta ja päättää avohakkuuseen. Siihen välille mahtuu monenlaista ja käytetty aika voi olla vaihteleva. Veikkaan, että siihen suuntaan ollaan menossa, metsänhoidon kokonaishallintaan on paineita.
En kyllä ymmärrä miten tuo homma tehdään ja mikä järki siinä on. Meikäläinen on oppinut, että mahdollisimman tasakokoinen ja runsaspuustoinen metsä kasvaa parhaiten. Jos haluaa nopeuttaa kzasvua, niin harventaa voimakkaammin.
Kerropa Jovain miten temppu tehdään.
Kummallisia nuo Perkon metsät. Kunnon taimia pukkaa vauhdilla. Meikäläinen on saanut hikoilla aika lailla, että jotain kasvaisi. Rehevillä puukkaa vain vattua ja seassa joku pihlaja, jos ei tee mitään. Joskus estää saniainen kunnon kasvun.
Karuilla mänty taimettuu tai ei, kylvi tai käytti luontaista uudistamista.
Jossain pukkaa taas vesakkoa, mutta sehän on mukava tapaus. Tautiin auttaa raivaussaha ja on valkattavaa kuusten seuraksi.
Mutta ”päivääkään en vaihtaisi pois” , kun katselee vauhtiin päässeitä taimikoita tai nuoria metsiä.
Ei ainakaan meidän metsiä mikään ulkopuolinen ”keskus” ole johtanut tai johda. Kyllä vaan systeemi lähtee tavoitteestas parempaan kasvuun.
Mistä näistä varmuudella tietää, ovatko kuolleet luonnollisesti vai onko joku avustanut vähäsen. Joidenkin arvelujen mukaan esimerkiksi Stalin olisi murhattu myrkyttämällä. Salaisen poliisin johtajan Berijan tiedetään kerskuneen Molotoville: ”Minä raivasin hänet tieltä” (Wikipedia)
Eikös se Berija likvidoitu. Vaihtoehtoinen hirtoria kertoo, että Stalin sai halvauskohtauksen, eikä kukaan puuttunut asiaan vaan tämä Isä Aurinkoinen sai kitua niin kauan, että kuoli.
Kaikessa tekemisessä on tietysti positiivista, jos on vahva näkemys siitä mitä on tekemässä. On niin sanotusti asian päällä. Eittämättä Timppa on metsäasiassa. Toiminta on silloin helppoa.
Kiitoksia RR näin juuri on. Homma on helppoa ja hallittavaa ja perustuu siis luonnosta tehtyihin havaintoihin.
Olen Timppa pahoillani, mutta en parhaalla tahdollanikaan kykene perustelemaan itselleni esittämääsi huomattavan monimutkaisen ongelman yksinkertaistamista.
Jos ongelma on liian monimutkainen, ei sitä pysty tarkkaan ratkaisemaan, koska muuttujia on liikaa tai ei ole kaavoja, joilla ratkaista. Aikanaan toimin rakennesuunnittelijana. Joskus tuli vastaan joku tilanne, ettei siihen maailmanaikaan ollut kaavoja juuri sellaisen laskemiseen. Silloin tehtiin niin, että haettiin malli, jonka tiedettiin olevan sellainen, että sen mukaan laskettaessa, rakenne varmaan kestäisi. Meni epäilemättä vähän enemmän terästä ja betonia, mutta voin olla varma, että rakenne kestää. On ne kestäneet.
Metsässä on sama tilanne. Uudistamme niin, että varmasti uusi metsä lähtee kasvuun. Katsotaan kuhunkin paikkaan parhaiten soveltuva uudistusmenetelmä. Se tuottaa minkä tuottaa. Paremmilla kasvupaikoilla enemmän. Karummilla vähemmän. Jos tulee ongelmia, ne korjataan. En voi perustella, että onko viisasta vai ei. Meillä on varaa siihen, että käytämme hyvistä hakkuutuloistamme rippusen tähän.
Prosentuaalista tuottotavoitetta jollekin uudistustoimelle en siis ymmärrä. Esimerkki. Viime vuonna tehtiin uudistushakkuu lehtomaiselle kankaalle, josta hakkuutuloa kertyi 22000 euroa/ha. Tehtiin myös tuoreelle kankaalle, josta hakkuutuloa kertyi 13000 euroa/ha. Kummankin uudistuskustannus on sama ja tietysti tulevan metsän kasvu erilainen. Pitäisikö meidän siis säästää ja jättää se tuoreen kankaan uudistus vajaaksi vai lisätä lehtomaisen kankaan istutusmäärää, jotta kummankin uudistus tuottaisi teoreettisesti yhtä paljon? Tietysti kumpikin yhtä hölmöjä. Tai luottaa luontaiseen uudistumiseen, josta tiedämme, että joudumme usein kalliisti täydentämään.
Toivon, että 30 tai 80 vuoden kuluuttua ollaan tyytyväisiä. Ainakin meikäläinen on tyytyväinen appivainaan 59 vuotta sitten hakkauttaman metsän uudistamiseen, joka tehtiin sen paljasjuuritaimilla.
Meikäläisellä on havaintoja varmaan 100 hehtaarin alalta erilaisista kehityskuluista harsinnalla käsitellyistä metsistä. Näissä n 20 %:lla jatkuva kasvatus saattaa onnistua. Lopuilla lopputuloksena on hieskoivurääseikkö.
Tiedän kuitenkin mittaustuloksista sen, ettei jatkuva kasvatus voi olla koskaan kannattavaa sen vuoksi, että saamme uudistushakkuupuusta niin hyvän hinnan, että erotuksella katamme uudistuskustannukset. Silloin kasvu ratkaisee. Ja se on jaksollisessa ylivoimainen.
Näinhän olen kirjoittanut lukemattomia kertoja. Ei vaan muuta uskovien kantaa.
