Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kokemusperäinen tieto kertoo, että, metsiin syntyy lahopuuta erityisesti tuuli- ja lumituhojen vuoksi. Ei siinä enää ihmisten panosta tarvita. Lisäksi on latvuksia, lumppeja ja hakkissa lumen alle jääneitä puita. En ole todellakaan huolissani lahopuumäärästä.
Kyllä niitä mykoritsoja on aina tarpeeksi, mistä kertoo taimikoiden hyvät kasvut.
Simuloinnissa ei ole ymmärtääkseni metsätuhoja mukana. Tuhojen huomiointi ei ehkä muuttaisi isoa kuvaa, koska kaikissa metsänkasvatusmenetelmissä on tuhoja, yleisimmät tuhot vain eroavat eri menetelmissä.
Ei ole näin. Konneveden ja monet muut esimerkit kertovat, että yläharvennettu metsä on alttiimpi tuhoille. Kyse on yksinkertaisesta biologisesta faktasta. Alikasvuspuu pyrkii saamaan latvuksensa muiden tasolle. Siksi se kasvattaa runkoaan ohuempana ja juuristot heikompina kuin ne kilpailijat. Kun isompien puiden tuki häipyy, puut kaatuvat. Jos olisi tuuletonta yläharvennuksen jälkeen vaikkapa 10 vuotta, niin silloin ne alikasvuskuuset säästyisivät.
Eikös turvemetsistä vain korpi ole jk:lle paremmin soveltuvaa eli taimettuu myös kuuselle? Noita on turvemetsistä pieni osa.
Olen tännekin kirjoittanut siitä kuinka saman puron varrella toiseen korpisuohon tuli taimia toiseen ei. Se, mihin ei tullut oli miltei puhdas kuusikko. Taimettuneessa oli sekapuusto, mutta siitä taas kaatui puita.
Luulen, että jatkuva kasvatus ilman aukkoja ei pelitä korpisoillakaan. Ongelmana taimettuminen ja/tai puiden pystyssä pysyminen. Pitää olla joku kaistelehakkuu, johon ensiksi kasvaa hieskoivut ja niiden alle kuuset.
Minulla on harkinnassa erään korpisuon ( n 300 m3/ha) hakkuu. Sen pääpuusto on kuusta, mutta seassa mäntyä ja hieskoivua. Suo on järveen laskevan peratun puron kahta puolta. Mietin mallia, jossa kuuset hakattaisiin. Samoin osa männyistä. Hieskoivuista ja lopuista männyistä yritettäisiin saada riittävä haihduttava puusto. Sekaan istutettaisiin kuusta muokkaamattomaan maahan. Katastrofi ei ole suuri, sillä sitä suota on vain n 0,6 ha.
Timppa, voit kokeilla uudelleen – nyt siellä taitaa tulla näkyviin kommentit heti vaikka siinä lukee että ”odottaa hyväksyntää”
Mitenkähän tuhot näkyvät yläharvennetussa metsässä tuossa simuloinnissa? Kommenttiani ei julkaistu, koska viittasin Metsälehdessä julkistettuihin sekä Konneveden että Joutsan tuhometsiin.
Taisi minunkin viestini näkyä vähän aikaa, mutta sitten hävisi ja sain tuon palautteen.
Maatalous Suomessa on suurimpia saastuttajia, varsinkin jos vertaa siihen mitä yhteiskunta sitä tukee ja kuinka siitä hyötyy.
Vähän ne maajussit saastuttavat. Kyllä me tavalliset kuluttajat, jotka syömme, olemme todelliset saastuttajat. Hyvä on, että Suomessa tuotetaan ruokaa, kun ajat vaikeutuvat. Mitähän Teukka silloin söisi, ellei Suomen maaseutua olisi?
Tässä spekulaatioita tulevasta
Niinistön mukaan Putinin puhetyyli on muuttunut. Voi johtua siitä, että Putin on kiihtyneessä tilassa hyökkäysvalmistelujen vuoksi. Siis veikkaukseni on, että hyökkäys todennäköisesti alkaa. Jos se alkaa panssarihyökkäyksenä ilman pitkäaikaista pommitusta, jolla Ukrainan puolustus lamaannutetaan, käy vaikkapa seuraavasti:
Kun kärkikomppanian vaunut saavat osumia ohjuksista ja niissä ne, jotka eivät heti kuolleet, alkavat paistua palavissa vaunuissa, alkavat jäljessä tulevat miettiä, että onko puuhassa järkeä. Kääntyvät takaisin. Kun pari rykmenttiä tekee sen, niin asia valmis. Tulee vallankumous Venäjälle ja Putin tapetaan. Näinhän kävi tsaarille, kun rintamalla tuli turpiin. Matruusit tappoivat upseerinsa, Niitähän lojui Helsinginkin kaduilla. Tsaari perheineen otettiin kiinni ja koko sakki teloitettiin jeterinburgilaisessa kellarissa.
Voi olla, että sota pitkittyy. Silloin ryntäävät kaduille kiukkuiset äidit, joiden poikia kuolee. Tätä kautta tulee vallankumous.
Voi käydä myös niin kuin sotahullulle Ruotsin kuningas Kaarle XII:lle, jonka joku omista ampui Norjan sotaretkellä. En siis usko, että Putin säilyy vallassa tuskin hengissäkään, jos Venäjä hyökkää.
Tietysti Putin voi olla niin viisas, että perääntyy, mutta pidän tätä epätodennäköisempänä vaihtoehtona. Diktaattorit elävät omassa kuplassaan eikä kukaan uskalla antaa oikeaa informaatiota.
Ukraina hoitaa tiedotuksen hienosti. Eilenkin oli Ylen kuvissa leikkiviä lapsia. Varmasti saman tyyppistä infoa menee muihinkin maihin. Paikalliset venäläiset ovat varmaan kauhuissaan miten heihin jatkossa suhtaudutaan
Siellä on täsmälleen saman verran kiintoja oli kasvatustapa kumpi tahansa.
Maan päällä metsässä voikin olla sama, mutta maan alle kertyy jaksollisessa paremman kasvun ansiosta enemmän tavaraa. Myös maan päälle, koska paremman kasvun ansiosta puuta varastoituu enemmän pysyviin rakenteisiin.
Jos käytetään normaaleja hintoja, niin kuusesta saa kiertoajassa 500 m3 keskihintaan 55 euroa/m3. Siis yht 27500 euroa. Koivusta 300 m3 keskihintaan 35 euroa/m3. Siis 10500 euroa. Pitää ottaa uudistuskulutkin huomioon. Siis kuusikosta saa 27500-2000=25500 ja koivikosta 10500-2000=8500. Siis kuusikon kiertojan nettotulo on n kolminkertainen.
Koivikon kasvatus metsässä kuusten seassa on riskialtista hirvien vuoksi. Pari kertaa niitä yritettiin kssvattaa, muuta hirvet söivät. Kuten tuolla edellä todettiin koivua on kaunis maisemapuu. Sopii asutuksen tuntumaan entisille hakamaille, jossa päihittää alikasvullisuuden patemmin kuin kuusi.
Kyllä ne vahingot voivat ihan aidostikin vähentyä joko hirvikannan vähentymisen vuoksi ja/tai siksi, että hirvet ovat ruokailleet muualla. Tai olisiko taimikoista perattum lehtipuu? Tai tekisivätkömkuumatmkesät taimiin enemmän pihkaa jamaistuisivat huonommoin.
Kävelin talvella 2019 hangilla. Hirviä oli, mutta olivat kävelleet mäntytaimikoiden ohi ja söivät 3. ja 4. kehitysluokan metsissä mitä sattuivat löytämään.
Tietystin saattaa olla syynä sekin, etteivät metsänomistajat viitsi hakea pientä korvausta.
Meikäläisen käsitys on, että hyvin peratun taimikon männyt ovat hirven ”pettua”, jota se syö ellei muuta löydä.
