Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Uskookohan Visvakallo ja kumppanit edes lääkäriä vai meneekö liian asiantuntijavaltaiseksi?
Ei kaikkia lääkäreitäkään kannata uskoa. Muutama vuosi sitten keskusteltiin paljon kolesterolin estolääkityksestä. Oli eräs lääkäri Antti Heikkilä, joka väitti, ettei Atorvastatin niminen lääke alenna kolesterolia. Meikäläisen arvot tippuivat kolmanneksella, kun aloin sitä syödä. Mahtaisinko olla hengissäkään ilman tuota lääkitystä. Tuskinpa sen Antin poppakonstit olisivat tehonneet.
Tiedetään tästä metsäalastakin, että oppineet professorit suoltavat paikkaansa pitämättömiä teorioita.
Tuntsan metsäpalo oli Suomen lähihistorian suurin metsäpalo. Se riehui kesäkuun 1960 lopulta alkaen Tuntsan erämaassa Sallan kunnan pohjoisosissa sekä vielä laajempana Neuvostoliiton puolella. Palo syttyi luultavasti salamaniskusta, ja sen leviämistä helpotti helteinen kesä. Paloalueita oli Suomen puolella kaksi: Papuoivan–Puitsin–Peuratunturin alueella ja toinen Kuskoivan–Nuolusoivan alueella.[1]
Paloa oli sammuttamassa Suomessa lähes 500 miestä. Suomen puolella palo tuhosi noin 20 000 hehtaaria, kun taas Neuvostoliiton puolella paloalue oli noin 100 000 hehtaarin laajuinen. Suomen puolella palaneesta alueesta noin puolet oli varsinaista metsämaata ja loput olivat vähämetsäisiä kitu- ja joutomaita sekä tunturipaljakoita.
Voisiko mittatornin vieressä oleva metsä olla paloaluetta. Siinä on kyllä riittävästi palokuormaa kunnon palolle. Minä kyllä suojaisin mittalaitteet ja asunnot riittävän suurella avoimella maastolla.
Enkä kovin suurta arvoa laskisi alueen hiilivarastolle. Ilmaston lämmetessä tuonkin alueen paloherkkyys kasvaa.
Kerran tein metsänkäyttöilmoituksen männikön harvennuksesta. Ihmetys oli melkoinen, kun tuli vastaus, että alueella on liito-oravan pesäpönttö. En ollut sitä nähnyt eikä sitä siellä ollutkaan vaan puolen kilometrin päässä kylläkin meidän maalla. Selvisi, että sen oli vienyt sinne luvatta Jyväskylän kaupungin virkamies, mutta antanut väärät koordinaatit.
Toinen tapaus. Nauhotettiin harvennuskuusikkoa. Ihmetys oli melkoinen, kun sieltä löytyi meikäläisen tekemä varpuspöllön pönttö, jonka tunnistin sen heloista. Oli haettu aukon vieressä olevasta nuoresta metsästä ja rahdattu eri tien varteen ison mäen päälle kuusikkoon. Ilmeisenä tarkoituksena estää sen kuusikon hakkuu. Hain pöntön pois ja vein sen luonnonsuojelualueelle.
Siis tuo luonnonsuojeluväki on vähintäänkin puolirikollista. Eikä sen havaintoihin voi aina luottaa.
Kuvista päätellen Värriössä tasaikäistä metsää. Hakkuun tai metsäpalon jäljiltä. Tuolla päin oli Tuntsan suuri metsäpalo. Kun tuo saa aikansa kasvaa, niin menee jonain kesänä hiilivarastot kerralla eikä ilmakaan ole enää puhdasta.
Toivottavasti on kunnolliset evakuointisuunnitelmat, että saavat ihmiset ja kalliit laitteet turvaan.
Minua ainakin ahistaisi ukonilman lähestyessä.
Juu, ehkäpä olot ovat erilaiset nyt kuin 1800-luvun nälkävuosina jonka jälkeen alettiin kehittää maitotalotta. Karjatalous on lisäksi ollut kätevä ravinteiden kierrättäjä.
Itse asiassa sen karjatalouden tärkein funktio oli aluksi lannan tuottaminen. Pystyttiin pitämään pellot kasvukunnossa lannan avulla. Ei tarvinnut enää polttaa kaskia. Maitotalouden eräs edellytys oli toimivat rautatieyhteydet, joita pitkin voita pystyttiin kuljettamaan nopeasti ja jotka alkoivat toimia laajemmin vasta 1800-luvun lopulla.
Meillä on menossa vähän samantapainen keissi. Metsä, joka minun mielestäni on varoittava esimerkki jatkuvasta kasvatuksesta, on Elyn mielestä boreaalista ikimetsää. Antoivat kaksi vaihtoehtoa, Perutaan hakkuu vaikka meillä oli voimassa asiallisesti tehty metsänkäyttöilmoitus. Toinen vaihtoehto, että kieltävät hakkuun tekemällä valituskelpoisen viranomaispäätöksen, josta voi valittaa Hallinto-oikeuteen.
Peruttiin hakkuu sillä paikalla, mutta hakattiin vierestä, jossa se oli mahdollista. Yritetään saada asiallinen korvaus suojelusta.
Meillä onnistui korvaava vaihtoehto, koska metsää on paljon. Yksityisellä pienen tilan omistajalla homma pysähtyy.
Metsänomistajilla ja luonnonsuojelijoilla on se ero, että metsänomistajat ovat valmiit suojelemaan asialliset kohteet. Luonnonsuojelijat taas haluvat estää kaikki hakkuut. Ei ole mitään mahdollisuutta asialliseen keskusteluun.
Keskustelu oli aika vaikeaa. Kun esitin, ettei tien vartta suojeltaisi, jotta saisimme myöhemmin kaataa liikennettä uhkaavat puut, ei se onnistunut. Sentään pari jo nýt vaarallista saatiin kaataa. Kyllä metsänomistaja on noissa keisseissä täysin avuton. Eikä metsäyhtiölläkään ole mitään mahdollisuutta auttaa. Jos lähtee prosessiin, niin tarvittaisiin kalliita asiantuntijoita ja lopputulos olisi kuitenkin selvä.
SItä paitsi miten kukaan voi ostaa mitään, jos ei tiedä miten voi hakata tai voiko mitenkään.
Kyllä lakiehdotuksen tekijöiden tarkoitus on lopettaa metsätalous Suomessa. Olisi hyvä tietää kuka tästä maksaa.
Sinulla Anneli on liian hyvä usko. Kaikkim ihmiset eivät olen niin Sinun kaltaisia. Joukosta löytyy pahiksia kuten tämä lakiesitys osoittaa.
Hyvä pointti Visakallo: jos selvilläolovelvoite kohdistetaan hakkuuoikeuden haltijaan niin silloin kustannuskin kohdistuu osoitteeseen jolla on enemmän kantokykyä.
Kyllä kustannus kohdistuu nimenomaan metsänomistajaan. Markkinat määräävät tuotteen hinnat. Kulujen jälkeen puun myyjille jää mitä jää.
Oleellista kuitenkin on, ettei tuollainen touhu tuo mitään lisäarvoa kansantalouteen. Meillä on muutenkin puutetta tekevistä käsistä. Ei tarvita yhtään enempää tarkastajia.
Olisihan se liikaa vaadittu, että isännältä löytyisi ammattitaito ja osaaminen siihen hommaan mitä on tekemässä, kuten muilla aloilla.
Isämmällähän voi olla metsää vaikka 100 tai 1000 ha. Ne ”uhanalaiset” ovat liiikkuvaaa sorttia. Pitäisi joka vuosi pariin kertaan kävellä alueeen joka aari läpi, jotta tietäisi missä kukin luuraa.
Tuo lakiesitys kaatuu omaan mahdottomuuteensa.
Ilmastoon vaikuttaa tietenkin moni asia. Siis esimerkiksi se kiertoakselin muutos, auringonpilkut, puuston määrä ja ilman kasvihuonekaasut. Itsestään selvää on sekin, jos ilmasto lämpenee vaikka auringonpilkkujen vuoksi, niin se voi lämmetä myös kasvihuonekaasujen vuoksi. Sitten voi samaan aikaan vaikuttaa samansuuntaisia tai erisuuntaisia tekijöitä. Millaiset ovat minkin osatekijän vaikutukset, niin tuskinpa sellaista gurua löytyy, joka sen pystyy noin monimutkaista systeemistä selvittämään. Kaikki ennusteet ovat arvioita, joiden tarkkuus heikkenee mitä pitempää jaksoa tarkastellaan.
Eivät mitkään mallit olisi varmaankaan ennustaneet Pohjois-Eurooppaan Keskiajan lämpökaudeksi kutsuttua ilmiötä, joka vaikutti esimerkiksi Suomessa noin vuosina 980-1250. Tällöin talvet olivat Keski-Suomessa lumettomia ja jaloja lehtipuita kasvoi Oulun korkeudelle. Grönlannissa viikingit viljelijät viljaa. Islannissa jäätiköt peittävät silloisia viljapeltoja. Ilmatieteen läitoksen mukaan kyseessä oli kuitenkin paikallinen ilmiö. Tämä ”kiva” loppui sitten Pieneksi jääkaudeksi kutsuttuun aikaan. Silloin hiilidioksidin määrä ilmakehässä oli vakio, joten syyt olivat muualla.
