Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kuluihin. Vain tie- ja ojitushankkeet ja niiden peruskorjauket aktivoidaan ja tehdään sitten poistot.
On loogista että kohoava lämpötila nostaa lisääntyvän hapettumisen kautta hiilodiokdidipitoisuutta ilmakehässä. Korrelaatio co2 pitoisuuden kanssa loogista.
Mielestäni hiilidioksidin lisääntyminen johtuuntietenkin kahdesta yksinkertaisesta syystä. Ihmiskunta on polttanut ja autioittanut metsiä ja se hiili on päätynyt taivaalle. Sitten tietysti samaa avittaa fossiilisten polttaminen.
Miten se lämpeneminen vaikuttaa hiilitaseeseen on mielestäni monisyisempi tilanne. Kuten tiedämme, niin lämpösumman kasvu lisää boreaalisten metsien kasvua. Toisaalta metsät muuttuvat paloherkiksi ja silloin mahdollinen kasvu häviää taivaalle. Mikä on saldo, kun ikirouta otetaan mukaan on varmasti mahdotonta sanoa.
Sademetsien tilanne on toisenlainen. Kuten nimikin kertoo, niin niissä sataa jatkuvasti. Ekosysteemi on herkkä. Jos sademetsä hakataan, niin alue muuttuu paljaaksi. Loppuvat myös yhteyttämisen seurauksena syntyvät aerosolit, jotka toimivat sadepisaroiden ytiminä. Sadanta lakkaa ja saattaa vaikuttaa myös viereisiin alueisiin, jotka kuivuvat ja palavat joko kaskissa tai luontaisesti.
Siis näitä metsiämme pitäisi kasvattaa mahdollisimman tehokkaasti, jotta edes vähän hillitsimme lämpenemistä.
Tässä meikäläisen tämänaamuinen kommentti Hesariin:
Metsähän on fotosynteesin ansiosta ihmeellinen aurinkovoimala. Ei tarvita mitään rakennelmia, mallia maisemaa pilaavat tuulivoimalat. Ei leveitä johtokatuja. Ei valtavia akustoja varastoimaan energiaa tuulettomiksi päiviksi. Päin vastoin. Voimme ihastella kauniita ja hyvinvoivia metsiämme, joissa energia varastoituu puuhun, jota voidaan ottaa käyttöön tarpeen mukaan. Täysin käsittämätöntä, ettei tätä ilmaista luonnonvoimaa haluta hyödyntää täysimääräisesti.
Tietysti viisainta on hyödyntää puun aineosat mahdollisimman suurta lisäarvoa tuottaen. Kerätätä selluprosessissa saatava energia sähkön tuotantoon kuten tapahtuukin. Säästytään tuulimyllyiltä ja saadaan tasaista tuulista riippumatonta sähköenergiaa. Samoin saadaan jostain sivutuotteesta liikennepolttoainetta. Ei pidä polttaa neitseellistä kuitua vaan tehdä siitä ensin nestepakkaus Tästä sitten pahvilaatikko ja lopulta polttaa jäte. Metsätaloudessa syntyy myös sellaista jätettä kuin latvusmassa, kuori ja sahanpuru, joista nykytekniikalla ei voi valmistaa sellua. Näistä saadaan sitten energiaa eri muodoissa. Lämpönä, sähkönä, polttoaineina.
Mutta on selvä ongelma. Jos kuitupulla ei ole riittävästi kysyntää,, niin metsiä jää harventamatta. Silloin osa puustosta tuhoutuu ja alkaa tuottaa hiilidioksidia, kun sen sen olisi ensin pitänyt tuottaa meille energiaa ja monia tarpeellisia hyödykkeitä. Kun metsiä jää harventamatta, niin ne siis järeytyvät hitaasti. Emme tällöin pysty poistamaan ilmasta suurinta mahdollista hiilidioksidimäärää säilömällä sitä pysyviin rakenteisiin. Emme myöskään saa järeiden päätehakkuumetsien latvusmassaa käytettäväksi suoraan energiatuotantoon.
Jos siis huolehdittaisiin metsän kasvusta opimaalisesti ja maassamme olisi riittävästi sellutehtaita, niin kaikki ilmastotavoitteemme tulisivat hoidettua kerralla. Ja kuten tässäkin keskustelussa on moneen kertaan tullut todettua, niin kyllä metsiämme on suojeltu riittävästi.Noista Ilmatieteenlaitoksen käppyröistä näkee, että 1930-luku oli poikkeuksellisen lämmin. ”Omakohtainen” havainto: 23.marraskuuta 1936 orvokit kukkivat Keski-Suomessa, kun äiti meni synnytyslaitokselle. Harvoin samaa esiintyy nykyäänkään- Mutta trendi on selvä sieltä 1900:sta. Kyllä ilmasto on lämmennyt. Turha sitä on kieltää.
On jälleen väärin sammutettu noiden arvostelujen perusteella. Pahinta lie kun jäi myyntipuuta seuraavaan myyntiin 10 v. jaksoon! 30 vuodessa vielä parikertaa myyntiä lisää. Eikä näytä edes huonolle.
Onkohan minulla silmissä vikaa, kun tuossa Pukkalan kuvssarjassa näe uutta kasvustoa? Oli siellä toki yksi pieni koivu. Sen varaan en kuitenkaan paljoa laskisi.
Kun sitä kuvaa katsoon, niin selvää on, että alunperin on ollut jaksollisen metsä, jota on harvennettu. Tuossa kasvatusasennossa joko tulee tai ei alikasvustoa. Meillä on tuollaisia takavuosilta. Siis n 200 runkoa/ha. Meillä on tullut n 60 vuodessa yleensä 80-100 runkoa lisää myyntipuuta ellei mukaan lasketa hieskoivuja. Siis seuraavaksi on tehtävä päätehakkuu.
Perkailin metsiä n 45 vuotta. Lopulta oli 83-vuotiaana lopetettava. Motoriikka alkoi pettää. Oli hyvää kuntoilua. Ei tarvinnut maksaa golfkenttämaksuja. Ja erittäin hyödyllistä. Ne metsät kasvavat hyvin monen sukupolven ajan. Jo oppi myös paljon metsänkasvusta, kun tuli raivaamaan aikaisemmin raivaamaansa kohdetta.
Suosittelen sinullekin Perko, jos olosuhteet sallivat.
Saa nähdä julkaistaan siellä Arvometsän sivulla meikäläisen kommentti.
Olisi pitänyt ottaa kopio. KIrjoitin mm noista tuhoista. Olin lopuksi sitä mieltä, että
-kirjoituksessa yliarvioidaan jatkuvan kasvatuksen metsän kasvua ja vähätellään jaksollisen
-unohdetaan tuhot
-unohdetaan myös tyvilahotuhot
-unohdetaan, ettei jatkuvan kasvatuksen metsässä menesty valopuut
-jos niitä halutaan, pitää tehdä aukko ja muokata istuttaa se
-muutenkin tarvitaan hoitotoimenpiteitä
-pahimmillaan jatkuvan kasvatuksen metsä kasvaa vain puolet jaksollisen ja siitä ”ilosta” pitää maksaa Arvometsälle.
Hesarissa toimittaja Virtanen kirjoitti kommentissaan Amazonin alueen metsäkadosta että se on vuodessa 10.000 neliökilometriä joka on koko alueen pinta-alasta vain 0,2 %. Pieni luku joten miten Amazonin sademetsä voi olla vaarassa hävitä?
Kuuntelin erään Etelä-Amerikan asioihin perehtyneen entisen diplomaatin esitystä. Tuho vastasi USA:n autojen päästöjä. Suuri vai pieni.
Siellä on ongelmana se, että metsän hävitessä sadanta ja ne aerosolit häipyvät. Ilmasto muuttuu.
