Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Hesarissa toimittaja Virtanen kirjoitti kommentissaan Amazonin alueen metsäkadosta että se on vuodessa 10.000 neliökilometriä joka on koko alueen pinta-alasta vain 0,2 %. Pieni luku joten miten Amazonin sademetsä voi olla vaarassa hävitä?
Kuuntelin erään Etelä-Amerikan asioihin perehtyneen entisen diplomaatin esitystä. Tuho vastasi USA:n autojen päästöjä. Suuri vai pieni.
Siellä on ongelmana se, että metsän hävitessä sadanta ja ne aerosolit häipyvät. Ilmasto muuttuu.
Timppa, koetin havainnollistaa luontoihmisen ajatusmaailmaa: jos se on hävinnyt niin se on hävinnyt. Se on sivuseikka että se palaa takaisin.
Ei se mustikka häviä aukosta mihinkään, jos sitä on siinä päätehakkuumetsässä ollut. Kaikissa ei nimittäin ole. N 5 vuoden kuluttua hakkuusta aukon varvut alkavat tuottaa mustikkaa. Säätila, aukon ilmansuunta ja kukkimisen aikainen pölyttäjämäärä vaikuttavat sitten sadon suuruuteen. Tätä hyvää satovaihetta kestää karuilla mailla n 5 vuotta. Sitten taimikko ottaa vallan.
Seuraavaa hyvää satoa siltä paikalta saakin odottaa siihen saakka, kun männikkö on harvennettu pari kertaa. Kun jatkuvasti tehdään aukkoja, niin mustikkaa on aina jossain kerättäväksi.
Kannattaa aina muistaa, että varpujen määrä ei takaa mustikoita. Lapsuudessani harsintakaudella hyvät mustikkapaikat olivat hakusessa. Nyt niitä on siis aina meidän aukoissa ja varttuneissa männiköissä.
Tarkoitan että jos vaikka avohakkuu hävittää mustikan muutamaksi vuodeksi se palaa takaisin metsikön kehittyessä jos metsä ei ole liian tiheä.
Kaikkea sinäkin Anneli väität. Siis, että avohakkuu hävittäisi mustikat. Ainakin meillä avohakkuualueet joskus suorastaan pursuvat mustikkaa muutama vuosi hakkuusta. Päätehakkuumetsissä saattaa olla varpuja tai ei, mutta ei ainakaan marjoja.
Siis kyse siitä ovatko tutkijat vai metsänomistaja, joka tuntee metsänsä huolissaan luontokadosta. Oletko Anneli huomannut sitä omissa metsissäsi?
Sen olen kyllä huomannut, että metsälaiduntamisen loputtua meiltä hakamailta hävisivät metsot. Senkin olen huomannut, että kuhankeittäjä ja hiirihaukka ovat jävinneet. Ei meidän metsänhoidolla oe noihin mitään vaikutusta.
Oliko se Äänekoskea missä puuntuotannon peruja oli kuuluisa lipealmpi joka piti täyttää kun se haisi valtatien varrella, eikä tehasta enää ollut, yhteiskunta makso kustannukset.
Oli Lievestuoreella, siis Laukaan pitäjässä. Irwin teki laulunkin Lievestuoreen Liisasta. Sellutehdas taisi mennä lopulta konkurssiin ja yhteiskunta puhdisti järven. Olihan yhteiskunta saanut aikanaan verotulojakin, joten kokonaisaldoa ei tietysti tiedä kukaan.
Onhan Suomen vesiä pilattu aikanaan urakalla, mutta teollisuus on toisaalta vaurastuttanut Suomea ja nyt vesistöt ovat puhtaita.
En kyllä ymmärrä yhtään mitä järkeä on kasvattaa tavallista talousmetsää jatkuvalla kasvatuksella. Kasvu ja tulos ovat selvästi pienempi. Korjuu vaikeaa ja riskialtista jäävän puuston osalta. Ostajat pitävät selkeästä tyylistä ja ovat valmiit maksamaan siitä.
Sekametsä on eri juttu, mutta sellaistahan ei saa jatkuvalla kasvatuksella syntymään. Sitähän kannattaa perkauksissa ja harvennuksissa suosia.
Jos nuorta puustoa alkaa harventaa jk-tavoitteena, niin pohjapinta-ala pitäisi pudottaa tosi alas, mistä kasvu kärsisi. Samalla saisi myös pahentuneen tuulituhoriskin. Suomen metsät pilattiin aikanaan harsinnalla. Ei kannata samaa tehdä uudelleen.
