Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Pieni maisemametsä on harsittu vuosina 2000 ja 2018. Vielä toki riittää hakattavaa, yhdeksi harvennuskerraksi. Sitten ollaan melkein siemenpuusasennossa. Sen jälkeen pitää odottaa useampi kymmentä vuotta, jotta niistä aluskasvukuusista tulisi jotain.
Siitä olen Perkon kanssa samaa mieltä, ettei kaikkiin neuvojiin pidä luottaa. Etenkään sellaisiin, jotka siitä neuvomisesta hyötyvät eivätkä joudu vääristä neuvoista taloudelliseen vastuuseen.
Näissä keskusteluissa kannattaa kuitenkin aina muistaa tosiasia. Fotosynteesi on se, joka tosiasiassa kasvattaa metsämme auringon ilmaisenergialla sadevedestä ja hiilidioksidista. Siis vähän pelkistäen.
Minä olen siis sitä mieltä, että tuollaista ilmaispalvelua pitää hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Toisekseen pitää miettiä miten ne hyvin kasvaneet puut saadaan sieltä metsästä järkevällä tavalla tuotantolaitoksiin. Näin insinöörimäisesti ajatellen homma on selkeää ja yksinkertaista.
Se kyllä kusee omiin muroihinsa, joka ei huolehdi kunnon uudistuksesta, mikä maksaa joskus enemmän, joskus vähemmän, mutta aina on halpaa verrattuna tuohon ilmaispalveluun, jotan tarvitaan muuten entistä enemmän siksi, että pystyisimme täällä elämään.
Päätehakkuumetsää ei yleensä kannata ostaakaan, koska kulut ja verot vievät niin paljon. Taimikot ja nuoret metsät tuottavat yleensä parhaan tulon. Metsävähennyksen voi hyödyntää jonkin toisen kohteen hakkuussa. Tietysti, jos saa ostaa sen päätehakkuumetsän halvalla niin sitten. Rastkaiseva on tietysti siis se, miten paljon rahaa on sitoutunut, kun se päätehakkuumetsä on myyty suhteessa odotettuun kasvuun.
Taas kerran. Kuten olen lukemattomia kertoja kirjoittanut, niin muualla metsässä kasvavat parhaat moneen kertaan valkatut laatupuut parhaissa oloissa. Siis koko ajan pitää tarkastella koko tilan tuottoa.
Miksi sitä lainaa tarvitaan, kun uudistuskulut ovat luokkaa 10 % päätehakkuuhinnasta ja tulevat katetuiksi paremmalla myyntihinnalla. En ymmärrä.
En ymmärrä muutenkaan näin yksinkertaisesta asiasta käytävää keskustelua. Tutkimuksen tuloksetkin tiedetään, jos ne tehdään oikein.
Hyödyllisempää olisi, jos tutkijatn istuttaisivat ja perkaisivat metsiä. Tai, jos eivät pysty, niin hoitaisivat vanhuksia.
Pankinjohtajana en antaisi lainaa ilman muutan vakuutta, jos ostaja ilmoittaisi harjoittavansa jatkuvaa kasvatusta.
Jos Lapinjärvellä Suomen parhaat asiantuntijat eivät pääse parempaan, niin missä sitten. Epäilemättä kaikista systeemeistä löytää parempia ja huonompia esimerkkejä, Meillä jaksollisessa löytyy vain hyviä tai vielä parempia liki 60 vuoden aikana tehdyistä uudistuksista. Joissakin on ollut työläitä tai vielä työläämpiä alkuvaiheita, mutta sellainen kuuluu tietysti kaikkeen yritystoimintaan. Kokonaisuus ratkaisee.
Meilläkin on ollut noita erilaisia harsintametsiä ja varsin helppo on niistäkin nähdä menetelmän heikkoudet.
Katselin metsäsuunnitelmasta, että lehtomaisella kankaalla 2008 tehdyn hakkuun jälkee istutetun kuusikon kasvu on nyt 5 m3/ha/v. 20 vuoden kuluttua se on luokkaa 15 m3/ha/v ja 40 vuoden kuluttua varmaankin luokkaa 10 m3/ha/v. Tuoreilla kankailla nuo luvut ovat kaiketi n 20 % pienemmät.
Eihän se näin mene, erirakenteisuus ja sekapuustoisuus on pidemmässä juoksussa ja sen valmistelu lähtee jo sieltä taimikosta ja ensiharvennuksesta, ellei jatkuvan kasvatuksen elementtejä ole olemassa. Ja onhan jaksottaisen metsänhoidon jäljiltä niistä puutetta.
Sekapuustoisuus lähtee aina aukosta. Sitä ei voi harjoittaa ikuisesti. Siis, jos sekapuustoisuutta on, niin se on peräisin joko jaksollisen aukosta tai harsintametsän harveikosta.
Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, niin minä vertaan meidän jaksollisten kannattavuutta esimerkiksi Luken jatkuvan kasvatuksen koealaan Lapinjärvellä, jossa asiaa on tutkittu 1980-luvulta. Siellä keskikasvu oli n 4,5 m3/ha/v. Meillä kasvatusmetsissä kiertoajalla vähintään 6,5 vaikka ollaan pohjoisempana ja metsät karummat.
Minun mielikuvitus ei riitä keksimään tilannetta, jossa jatkuva kasvatus olisi kivennäismaalla kannattavampi. Helposti huonosti käyden, vaikkei tekisikään Konneveden tyyppistä hakkuuta, niin jaksollisen kasvu on jopa 100 % parempi, jos metsä ei taimetu kunnolla.
Kaikki optimointihyödyt ovat jaksollisen puolella. Jalostushyöty, kasvupaikan optimointi, sekapuustoisuuden tuoma kasvulisä. Teollisuuden tuotantoprosessiin sopivat hakkuutavat. Tietysti myös yhteiskunnan hyödyt. Työllistetään maaseutua. Kerätään hiiltä. Korvataan fossiilisia tuotteita. Puupohjaisista tuotteista ei kerry meriin tai rannoille valtavia jätemääriä. Ei myöskään pienhiukkasia.
Pitkäikäinen tyyppi tuo Ruuhijärvi. Syntymäpitäjässäni Muuramessa perustettiin Kuusimäen luonnonsuojelualue kaskikoivikkoon entiselle 1840-luvulla kasketulle alueelle 1911. Siellä on varsinaista suojelualuetta 223 ha ja Metsähallituksen omilla päätöksillään suojelemia ympärillä, joten alue on kokonaisuudessaan 850 ha.
Kyse on eräästä Euroopan vanhimmasta suojelualueesta. Siellä kasvoi 44-metrinen kuusi, jonka myrsky katkaisi.
kansallispuistot kyyditty sellutehtaalle.
Onpa outo käsitys. Suomessa on perustettu kansallis- ja luonnopuistoja ja muita suojelualueita paljon ennen kuin mitään ympäristöjärjestöjä oli toiminnassa. Perustajina on täytynyt olla metsäalan ihmiset, jotka ovat nähneet suojelun arvoiset kohteet.
Nykyiset suojelujärjestöt sen sijaan pyrkivät ennen kaikkea vaikeuttamaan talosmetsien metsätaloutta.
Poistaako tuo porukka varmasti tuhopuut joka kovemman tuulen jälkeen? Rohkenen epäillä.
Tuossa hakkuussa on menetetty ehkä kolmannes alkuperäisen puuston arvosta, koska puita kuolee ja kaatuu jatkuvasti.
Jos ne tuhopuut haetaan lain edellyttämällä tavalla, niin se vähäinenkin taimikko tuhoutuu.
Koita nyt Perko uskoa, että se sinun systtemisi on susi.
Kuinka lähellä Annelin metsiä tuo ”koealue” on? Tuosta metsästähän saattaa tulla kirjanpainajalinko.
Harventunut kuusimetsä, jonka läpi tuuli puhaltaa, kuivaa entisestään. Jatkuvasti kuolee puita. Jokin aika sitten lähetin kuvan lähteen ympärille jätetyistä kuivavista kuusista. Metsätuholain kuusta 10 m3/ha täyttyy helposti.
Ainoa järkevä ratkaisu olisi hakata tuo alue aukoksi. Niin me tehtiin Saarijkärvellä n 20 vuotta sitten, kun tehtiin tuollainen hakkuu ja vähän samanlaisella tuloksella. Katseltiin pari vuotta ja sitten aukoksi. Kyseessä oli vain pari hehtaaria, jossa kasvaa nyt hieno nuori metsä.
Minä en edelläänkään näe mitään järkeä kivennäismaiden jatkuvassa kasvatuksessa. Jaksollinen kasvaa selvästi paremmin. Sinne sadaan syntymään sopiville paikoin sekametsää. Hakkuut vat selväpiirteisiä. Soveltuvat puunostajien tuotantoprosesseihin ja siksi niistä saadaan parempi hinta.
