Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
En kyllä ymmärrä tuota suon ennallistamista. Jos jotain halutaan ennallistaa niin suoksi muuttunut metsä takaisin metsäksi. Sitähän me ojituksella teemme. Soistuneet järvet on eri asia.
Kuten olen inttänyt Toni A:n kanssa moneen kertaan, edes Suomen Ilmastopaneeli ei taida tietää tällä hetkellä mitä hakkuille pitäisi tehdä. Kasvun aleneminen muutti pelin.
Minä tiedän. Kutakin kuviota on käsiteltävä Hyvän metsänhoidon suositusten mukaan, tietenkin lisäksi soveltaen paikallisiin oloihin. Tämä riittää. Metsien kasvu lisääntyy pitkässä juoksussa ja samoin hakkuumahdollisuudet. Tai jos kasvu ei lisäänny, niin tämä on kuitenkin paras vaihtoehto. Edelleenkin hakkuu määräytyy kasvusta noitten suositusten mukaan.
Ei tarvita Ilmastopanelia näin yksinkertaista asiaa ratkomaan. Eikä se sitä paitsi taida ymmärtää metsän kasvusta mitään.
Tunnen aika monta metsäalan ihmistä. Mukavia, taitavia ja aikaansaavia, mutta tuskin sopivia kehittämään pelejä. Saavat kyllä kaikki puut pois metsästä, mutta jatkojalostamiseen tarvitaan toisenlaista osaamista. Onneksi sitäkin Suomesta löytyy.
Anneli on minun ohella keskustellut sen Tonin kanssa Hesarissa. Nyt se Toni on hiljentynyt. Toivottavasti syynä oli tämä kirjoitukseni:
”Esi-isäni ovat eläneet metsissä ja metsistä niin kauan kun täällä suomalaisia on ollut. He ovat käyttäneet metsiä monin tavoin. Metsästäneet, polttaneet kaskia, myyneet puuta. Hakanneet metsät miltei olemattomiin. Kaikesta käytöstä huolimatta metsät voivat nykyään hyvin. En siis jaa millään tavalla huolta siitä, että nyt tuhoaisimme luontoa. On tullut joku ihmeellinen ”luontouskonto”, että säästämällä 30 % hakkaamatta, niin kaikki on hyvin. Suomen metsät ovat niin monipuoliset, että kaikille eliöille kyllä löytyy paikkansa, jos ilmasto sen sallii. Nykytyylillä metsien tila vain paranee.
Se, että metsiä hakataan ja niistä saadaan puuta on paljon enemmän kuin metsätalous. Se on Suomen hyvinvointivaltion olemassaolo ja maaseudun pysyminen edes jollain tavalla asuttuna. Metsäglusteri kannaattaa suurta osaa Suomesta. Kun myymme puuta, niin siitä saa niin moni leipänsä, ettei lämpimässä asunnossa kaupungin keskustassa asuva ymmärrä.
En tiedä, mikä ihme on tänne Suomeen saanut näin paljon metsätalousvihamielisiä ihmisiä. Luulisi, että olisivat iloisia, kun osaltamme torjumme ilmastonmuutosta, tuotamme ihmisille hyödyllisiä tuotteita, pidämme maaseutua asuttuna. Monet ihmiset voivat asua kodeissaan eikä tarvitse lähteä kaupunkeja liikakansoittamaan.
Metsänomistamisesta ja metsien hakkuusta on tullut monen mielestä lähes rikollista toimintaa. Ja on vain hyvää ja oikeaa heidän mielestään, että joku ylikansallinen järjestö estää suomalaisia käyttämästä laillisella tavalla omaisuuttaan. Suomalaisten tykit säilyttivät 1944 suomalaisten metsät suomalaisten omistuksessa. Nyt tätä omistusoikeutta yrittävät viedä sekä suomalaiset että ylikansalliset voimat.”Espanjassa on myös vihreitä alueita esimerkiksi Galicia ja se ei ole vielä niin kallis kuin Etelä-Espanja.
Espanjassa saattaa käydä niinkin, että asuntoon onkin muuttanut luvaton vuokralainen, jonka sähkökulut maksaa omistaja. Tilausta ei lopettaa, koska silloin ”vuokralainen” suuttuu ja hajoittaa asunnon.
Kuusikoiden jättöpuut ovat toisenlainen ongelma. Pitää jättää vain mäntyjä tai lehtipuita. Ne kaksi kuusta, jotka olen jättänyt, kuolivat parissa vuodessa.
Mikä uskonto vaatii, että vähintään 70% pitää olla puupeltona?
Onko meillä oikeasti puupeltoja? Pelto on sellainen, josta metsä on kaadettu, sitten raivattu ja alettu kasvattaa metsäluonnolle täysin vierasta kasvia.
Metsässä kasvatetaan niitä puita, joita siellä ennenkin on kasvanut. Jos puiden järjestys vähän muuttuu,, niin ei se tee siitä peltoa. Jos alettaisiin kasvattaa eucaa, niin sitten voitaisiin puhua eucaviljelmästä.
Tässä maailmassa myös rahaa tarvitaan ja Suomen hyvinvointi lepää edelleen vahvasti metsän varassa kuten myös ilmastokysymykset.
Olen väitellyt sen Tonin kanssa vaikka kuinka montan kertaa. Ei varmaan lekakaan sen kalloon tehoaisi. Ei kyllä välitä muusta kuin siitä 30 %:sta, jota ei saisi hakata.
Minä en kyllä yhtään ymmärrä tuollaisia määrällisiä suojeluvaatimuksia. Kun kasvatetaan suomalaisista siemenistä samoja puita kuin ennenkin on kasvanut, niin mikä ihme siellä luonnossa vaatii erityistä suojelua. Kauniit paikat ja erikoiset luonnon kohteet ovat asia erikseen. Niitä pitää suojella. Jos sieniä ollaan vailla, niitä tulee ilmojen teitä jatkuvasti. Ei kait niitä kantojakaan ruiskutettaisi ellei sieni-itiöitä olisi.
Olen kulkenut metsissä liki 80 vuotta. Lapsuudessani oli kuusikoita, männiköitä ja sekametsiä. Niitähän me nytkin kasvatamme. Eikä kasvatusmetsämme poikkea noista entisajan metsistä periaatteessa muussa suhteessa kuin paremmassa kasvussa. Tuo 30 % on jonkinlainen luontouskon koraani tai raamattu. Joku on sen luvun antanut ja hartaat uskovaiset ovat valmiit teilaamaan toisenuskoiset kuten kiihkeät vanhojen uskontojen kannattajat.
Tason tarve perustuu siihen, että nykytasollakin metsien monimuotoisuus on älyttömän paljon parempi kuin 100 vuotta sitten. Mikä on hyvä, niin se on mielipidekysymys. Ei sitä voi mitata. Jonkun mielestä 100 % on tarpeen, jollekin nykyinen riittää.
Katselin netistä, että oravat ovat parissa kymmenessä vuodessa vähentyneet kolmannekseen. Ei taida kukaan tietää miksi. Eivät metsämme ole ainakaan paljoa muuttuneet ja kuusiakin tuolta metsistä löytyy. Meidänkin pihapiirissä Espoossa ovat vähentyneet vaikkei lähitienoolla ole tapahtunut muutosta.
Sitten päinvastainen tapaus. Ennen harvinainen metsien laji sepelkyyhky on runsastunut hurjasti. On muuttanut myös kaupunkeihin, mutta on niitä paljon metsissä, sillä niitä saadaan saaliiksi yli 200000.