Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Hömötiaisten vähenemistä voinee pitää pääosin vanhojen metsien vähenemisestä johtuvana E-Suomessa.
Minun lapsuudessa 1940-luvulla metsät olivat nuoria, mutta kyllä niistä löysi hömötiaisia. Nyt metsät ovat vanhempia ja niissä vähemmän hömötiaisia.
Pusikoituminen taas hyödyntää monia hyönteissyöjälintuja, joiden vähentymisen syyt löytyvät Suomen ulkopuolelta. Myrkyt ja Afrikan sääolojen muutokset sekä tietysti pyynti vaikuttavat eniten.
Vaikka meilläkin on aivan tarpeeksi aukkoja, joista hiirihaukka hakee ravintonsa ja vanhoja metsiä pesiä, niin ne ovat hävinneet. Varmasti maltalaiset ”metsästäjät” eräs syy ja ne myrkyt. Ja tietysti myös Afrikan kuivuus.
Kun katselee vanhoja puun poikkileikkauksia, näkee, että on ollut hitaampia ja parempia kasvuvuosia. Kun mukaan tulee vuosi 2021, niin saadaan erittäin hyvä vuosi.
Selvä, että voimakkat hakkuut näkyvät heti, mutta niiden aiheuttama kasvulisäys vasta viiveellä. Esimerkiksi meillä odettavissa oleva keskikasvu on yleensä luokkaa 50 % enemmän, kuin kuvion kasvu, kun se hakataan.
Se laajemman kaskiviljelyksen aika on varsin nuorta. Alkoi n 1750. Sitä ennen ei tiloja saanut jakaa, mikä merkiksi, että nuoremmat veljekset jäivät kotiinsa vanhimman alaisuuteen eivätkä perustaneet perhettä. Toinen vaihtoehto heillä oli pestautua ruotusotilaaksi kuollakseen jossain sodassa vieralla maalla. Ei kovin kivoja vaihtoehtoja kumpikaan.
Joku Ruotsissa kait huomasi, että väki ei lisäänny tarpeeksi ja sitten sallitiin torppien perustaminen ja tilojen jako. Tästä minäkin saan kiittää olemassaoloani. Äidin kotitalo aloitti torppana 1770 ja isän kotitalo suoraan lohkottuna tilana 1798. Siinä Muuramen kylässä oli 9 tilaa vuonna 1750 ja noin 40 vuonna 1800. Ei ihme, että metsät katosivat.
On se monimuotoisuus kyllä aika tuore tulokas. Moneen kertaan olen kirjoittanut, että kotipitäjäni Muuramen kelvolliset maat oli kaskettu 1800-luvun alussa melkein puuttomiksi. Tai meidän tilan metsät 1930-luvulla hakattu mukaan lukien kaikki lahopuut.
Mistä se monimuotoisuus tähän lennähti?
Yhteismetsällä pitää perustettaessa olla useampi osakas, mutta yhteismetsä voi rahalla (omalla tai lainatulla) ostaa niitä osuuksia itselleen. Tai tietysti osaskaskin voi. Siis lopputulos voi tosiaan olla, että yhteismetsällä on vain yksi osakas. Tämä on tietysti verotuksellinen porsaanreikä, joka on kaiketi helposti tukittavissa.
