Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Muutamassa pienessä suolaikussa on ojitusta lisätty ja kunnostettu. Meillä halppo tapaus, koska ojat päättyvät kankaalle eivätkä johda vesistöön. Ojamaista mättäät, joissa kuuset kasvavat hyvin. Vähänlaisesti on mäntyä tullut vaikka mäntyjä kasvaa joka puolella ympäri. Kumman vähän myös hiestä.
Ihan samanlaisella tavoin äestetyistä ja männylle kylvetyistäkuviooista toiseen tulee hyvä taimikko ja toiosdeen eimjuurim mitäänm. Keväiden sääolot olot ovat yksi selittäjä. Näkee kun vierekkäisistä kuvioista topinen taimettui, toinen ei. Voi tietysti ollam myös tuntenmattomia maaperästä johtuvia tekijöitä.
Kesät 2018 ja -19 ovat olleet taimien kasvun tai itämisen kannalta vaikeita.
Metsälehdessä oli juttua, että suometsä uudistetaan edelleen useimmiten avohakkuulla. Myös suojuspuuhakkuuta tehdään melko usein, ehkä heinittymisen estämiseksi?
Olen tännekin kirjoittanut esimerkin talvella 2019 harvennretuista palstoista. Poimintahakatussa oli ennestään taimia ja tuli lisää, mutta jätettyjä puita kaatui paljon. Normaalisti harvennetussa ei ollut taimia eikä tullut uusikaan, koska karhunsammal esti taimettumisen.
Sitten on minun oma syksyllä 2017 uudistushakattu suokuvio, johon tehtiin mätästys ja istutettiin männyt. Ne kasvavat erittäin hyvin kuten kyllä myös vesakko, joka jouduttiin kesällä raivaamaan. Tällä kuviolla jättömännyt ovat pysyneet pystyssä, mutteivat juurikaan siementäneet.
Kyllä pitää olla aika erikoiset olot, jos suolla jatkuvaa kasvatusta voisi jatkuvassti harjoittaa vaikka tietenkin teoriassa pitäisi.
Monet Hesarin keskustelijat ovat siis sitä mieltä, että he saavat päättää, mikä ihmisten metsille on hyväksi. Sitten väitetään, että jatkuva kasvatus on parasta mitä voi olla. Ilman mitään faktoja.
Tämän keskustelun, mitä Anneli on linkittänyt, aloittajat ovat mielestäni kyllä pohjanoteeraus. Ainakin siinä mielessä, että sanottiin, että aukon puut hävittävät hiilinielua, mutta eivät noteeranneet sitä, että niin tekevät myös jatkuvan kasvatuksen puut, kun ne hakataan.
Eikä se puupeltojen ihasnnoija sen välkympi ole.
Kai täytyy uskoa, että tässä on kyseessä uskonnollinen vakaumus, johon mitkään faktaperusteet eivät auta.
Perko tietysti sanoo, että niin minullakin. Olen kuitenkin muodostanut käsitykseni useasta toisistaan riippumattomasta lähteestä saadun infon perusteella, joten olen ainakin hyvässä ja suuressa seurassa.
Männikössä ja koivikossa voi myös tehdä yhden yläharvennuksen.
Voi tehdä laatuharvennuksen. Siis pienimmät ja suurimmat puut pois. Pienimmät männyt ja koivut eivät koskaan kasva kunnon puiksi. Niin paljon olen niitä katsellut.
Kovin suurta logiikkaa en näe, että kasvattaisin metsän harvana, jotta saisin tehdä yläharvennuksen. Mieluummiin koko ajan täystiheänä. Silloin uudistaminen on helppoa. Ei ole vesakko tai heinäongelmaa.
Kovastipa on Timppa varma mielipiteestään yhden kokemuksen perusteella. Onkohan monta hetkeä laitettu ajatukselle, että oliko kohteen valinta ok tai toteutus muuten onnistunut? Uskallan kyllä väittää, että menetelmä ei ole niin susi kuin millaisen kuvan annat.
Eihän maailma ole tietenkään mustavalkoinen. Minulla on siis kuitenkin kaksi esimerkkiä. Oma ja Metsälehden video, jotka kertovat samaa. Ja onhan minulla täällä palstalla monta samoja kokenutta kolleegaa.
Kysymys kuuluu, että miksi pitäisi käyttää menetelmää, jossa on suuria riskejä, mutta jonka tuottamat hyödyt ovat onnistueessaankin vähäiset. Insinöörinä en ymmärrä yhtään. Tyydyn mahdollisesti vähän pienempään tuottoon ennen kuin otan riskin, joka suurella todennäköisyydellä jossain vaiheessa laukeaa. Laukeaako se ensimmäisellä kuviolla vai myöhemmin. Vai joka kerta. Varmasti kuitenkin joskus.
Ehdottamallani menetelmällä vältetään edellä mainitut ongelmat ja lisäksi ei tarvitse jättää isoimpia laadukkaimpia kuusia siemenpuiksi.”
Eipä niistä kuusista olisikaan siemenpuiksi. Pari vuotta ja sitten nurin tai kuollut. Kerran nauhottiin pientä aukko harjoittelijatyttösen kanssa. Siinä kasvoi suuri kuusi. Tyttönen oli sitä mieltä, että jätetään. Parin vuoden kuluttua kuusi oli kuollut.
Naapuri jätti kaksi suurta yhden tien viereen ikäänkuin portinpylväiksi. Parissa vuodessa niille kävi samoin.
En ole sovinisti vaikka tytöttelen, mutta elämä on opettanut, että naisia pitää kunnioittaa.
