Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tällaiseen metsään voidaan kyllä monesti tehdä yläharvennuspainotteinen poimintahakkuu kerran tai kaksi kertaa.
Ei mielestäni mityään järkeä. Saadaan vain harvennupuun hinta parhjaista tukkipuista, Kun joudutaan lopulta tekemään uudistushakkuu, metsässä on puuta vähän, mutta hyvät ainekset pusikoitotumiseen ja heinettymiseen Se yläharvennus tuntuu fiksulta, mutta seurauksena tuulituhojen ja kuivumisen riski ja kasvamaan jätetään huonoimmat puut. Ei hyvä
Hesari sensuroi. Lähetin keskusteluun viestin, jossa esitin kysymyksen, että olivatko bilepailzat auki siksi, dettäMasrin pääsiu, bailaamaan_ DEi julkasistu ainakaan vielä.
Marinin suurin moka oli, että päämionisterinä meni yleensä paikkaan, josta saattoi saada ihan turhan takia tartunnan.
Huolestuttava tuo painopaperin tilanne. UPM tekee sitä Jämsässä hiertomassasta, mikä prosessi vaatii tolkuttomasti energiaa. Jos energian hinta nousee, niin saa nähdä miten käy. Tarvitaanhan tietysti paperiakin, joten joku sitä valmistaa.
Sellun tilanne on päinvastainen. Sellutehtaat tuottavat sähköä, jonka hinnannousu edesauttaa niiden toimintaa. Metsänomistajan kannalta on tietenkin sama missä puuta käsitellään. kun vain käsitellään. Sellu on pzarempi, koska siihen voi käyttää mäntyä ja kuusta. Paperiin vain kuusta.
Kuule Jesse ne ”kiinni ottavat” taimet eivät kasva koskaan kunnon puiksi. Olen niin montaa mäntykuviota perannut ja katsellut. Männyllä on tosiaan tyyli, että latvakerroksen tasalle pitää päästä hinnalla millä hyvänsä. Kasvun alkuvaiheessa jälkeen jääneetkin taimet yrittävät. Panostavat pituuskasvuun juuriston ja rungon vahvuuden kustannuksella. Lopputulos on hujoppi, jonka joku lumitalvi kaataa. Osa kuolee jo matkalla.
Mänty pitää kasvattaa mahdollisimman tasakokoisena.
Näätä täältä puuttuu mikä auttaa osaltaan, mutta sitä ihmettelen, etteikö orava ja varislinnut ole täällä jatkuva riesa liiturille.
Liituri voi asustaa vanhoissa oravanpesissä. Ainoa liiturihavaintoni on, kun kerran kiipesin puuhun katsomaan mitä siellä on jiossain pesässä. Sillä olikin liiturin poikaset.
Eikös jatkuvan kasvatuksen puissa olekaan hiilivarastoa, koska ymmärsin, ettei jatkuvan kasvatuksen metsän hiilivarasto häviä vaikka metsää hakataan.
Mustikan varpujen vähenemiseen vaikuttaa tietenkin tosiaan se, jos metsissä on miljardi m3 enemmän puuta. Kuten olen jo useasti tänne kirjoittanut, niin ainakin Keski-Suomessa monet aukot ovat hyviä mustikkapaikkoja, mitä jatkuvan kasvatuksern metysät eivät suinkaan aina ole.
Mitä minä metsänkasvatuksella tavoittelen. Ainakin sitä, että ne ovat paremassa kunnossa, kun silloin kun niissä aloitin puuhastella. Joskus homma on helppo, joskus vaikeaa. Panostukset sen tavoitteen saavuttamiseksi ovat tavattoman pieniä, kuten monesti olen kirjoittanut. Enempi pitää vaan tehdä hommat oikeaan aikaan, jolloin samalla rahalla saa enemmän aikaan.
Hyvä tuotto tulee järkevän puuhastelun kylkiäisenä.
Olen noista hintaeroista kertonut aiemminkin. Mutta uudelleen. Oli 2018 uudistushakkuu, johon liityyi ranta-alueelta ja yhdeltä mökkitontilta poimittavia n yhden kuution laatumäntyjä. Vakiostaja (konserni) tarjosi niistä männyistä harvennushakkuun hinnan. Ihmettelin asiaa. Sanoi, että heillä kaikki poimintahakkuut hinnoitellaan harvennushakuun hinnalla. Ei saanut kauppaa. Ei tämä asiaa kyllä ratkaissut.
Saavat ilmeisestikin jatkuvaa kasvatusta toivovilta puut halvalla. Näin ymmärtäisin. Ja ihan oikein onkin.
