Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Olen kasvattanut joskus porkkanaa. Sadakseen kunnollisia porkkanoita pitää kitkeä rikkaruohot pois ja harventaa nittä porkkanataimia. Tosi tylsää hommaa.
Metsänkasvattajalla menee huomattavasti paremmin. Selluyhtiö tekee metsässä saman, mitä puutarhuri siellä kasvimaalla. Ainoa ero on, että se selluyhtiö maksaa tekemästään työstä. Riittää kun kun lähettää kartaan hakattavista kuvioista ja tilinumeron. Kyllä metsätalouden harjoittajalla on helppoa.
Hoitohommissa kannattaa muistaa se, että apuna on verovipu. Kulut saa vähentää verotuksessa. Jos metsänsä hoitaa hyvin, joutuu tietenkin maksamaan myöhemmin paljon veroja, mutta hyvästä tulosta kannattaakin maksaa. Jos hoitaa huonosti, niin on pinta-alaperusteisia kuluja, jotka ovat metsänkasvusta riippumattomia ja jotka syövät sen vähäisen tulon.
Siis kaikella kunnialla. Tosi mäntti on tyyppi, joka ei ota tuollaista etua käyttöönsä.
Lähetin Hesariin kommentit tuosta Annelinlinkittämästä jutusta. Kirjoitin mm nyt tuputetaan jatkuvaa kasvatusta, mutta ilmastotietoiset ihmiset kyllä ottaisivat jaksollisen.
En solvannut ketään. Senkin kirjoitin, että meillä päin mustikoita kasvaa aukoissa.
Ei ainakaan vielä ole julkaistu. Onkohan mielipiteeni epäsopivia?
Minä tulkitsin uutista niin,, että pitää katsoa miten metsänsä kasvattaa. Jos sieltä ostaja saa paljon puuta helposti, niin kauppa kiinnostaa ja hinta on hyvä. Vuorokaudessa hakkasivat n 650 m3 yhdellä koneella 2 vuorossa.
Luulen kyllä,että jotain keinoälyä tulee, mutta ensiksi kyllä jaksollisella tavalla kasvatettuihin metsiin.
Kirkoitin sinne kuvalehteen seuraavan vastineen. Saa nähdä julkaisevatko.
”Joko se metsätuho viimeinkin tulee?
Professori Erkki Lähde kertoi antaneensa Aamulehdelle haastattelun mäntyjen neulaskadosta. (SK 47/2021) Jo vuosikymmeniä sitten hän myös ennusti Suomen metsien häviävän. Ovatko metsämme nyt vaarassa? Ei suinkaan. Näkee, kun katsoo ulos.
Nyt Lähde sanoo, että kasvun hidastuminen johtuu saasteista ja uv-säteilystä. Kesällä 2021 taimikoiden kasvu on ollut poikkeuksellisen huimaa. Eivät näy saasteet tai uv-säteily ainakaan negatiivisina. Miksi siis metsien kasvu on hidastunut? Selitys on yksinkertainen. Metsät ovat ikääntyneet. Kun 30-40-vuotias kuusikko kasvaa 10-14 m3/ha/v, niin 60-vuotias vain 7-9 m3/ha/v.
Toinen syy on harvennuksien vähyys. Liian tiheänä kasvava metsä menettää kasvuvoimansa. Tarvitsisimme välttämättä pari sellutehdasta saattamaan monet ylitiheät metsät hyvään kasvukuntoon. Sellun tuotanto ei nimittäin ole ongelma vaan ratkaisu, koska tehtaat nopeuttavat harvennushakkuillaan puiden järeytymistä tukeiksi ja maksavat tästä.
Olen käynyt Luken Lapinjärven jatkuvan kasvatuksen tutkimusmetsissä, joissa Lähdekin suoritti kokeitaan. Surullista katsottavaa. Puhdasta kuusikkoa. Ei Lähteen kaipaamia lehtipuita. ”Valopuut” koivu ja mänty eivät taimetu kuusikossa. Pitää olla aukko. Niissä pystymmekin usein kasvattamaan todellisia sekametsiä”
Ja mukaan kuvan 2016 hakatussa aukossa hurjasti kasvavasta n 1,5-metrisestä varhaisperatusta taimikosta sekä hirmu isosta kasasta latvusmassaa.
Luontoa avittaen oikeilla toimenpiteillä on taatusti mahdollista saada puuntuotoksen mukana tulosta. Kun on määrää ja metsätiestö rakennettu alun perinkin järkevästi, on yksikköhintaa.
Juuri näin. Suurempi myyntimäärä korottaa myyntihintoja. Ei olla aikoihin myyty ensiharvennuspuuta muilla kuin hyvillä harvennushinnoilla. Joskus jopa päätehakkuuhinnoilla.
Kemera ja latvusmassan myynti suurentavat entisestään bonusta.
Mikäli leimikkoa valmistellaan oikein ja korjuun jälkeen muokkaus-, ja uudistustyöt suoritaan ripeästi, se ei kerkeä heinittyä noin luulottelun pahaksi.
Juuri noin. Täystiheän kuusikon hakkuun jälkeen tehty mätästys ja nopea istutus johtaa siihen, ettei heinä ennätä kasvaa kuusia haittaavasti. Ovat kuusivuotiaina keskimäärin puolitoistametrisiä. On tullut kokeiltua muutama kymmenen hehtaaria. Jos metsä on harvaa, niin se heinikkö odottaa hakkuuta päästäkseen vauhtiin. Silloin taimet ovat ongelmissa.
Pukkala tuossa edellä kertoo, että pitäisi jättää kasvamaan suhteelliselta arvokasvultaa parhaat puut.
Hieno idea teoriassa. Minä kuitenkin pyrin siihen, että koko kuvion kasvu on paras saavutettavissa oleva. Jos alkaa tuijottaa yksinäisiä puita ei näe sitä metsää puilta. Kaikki puut vaikuttavat lähitienoon puiden kasvuun, joten kukaan ei pysty tarkalleen sanomaan mikä olisi paras puu kaataa. Siksi on harvennusmallit olemassa. Niitä soveltaen harvennus on mahdollista suorittaa järkevillä resursseilla.
Metsän harvennus on siinäkin mielessä helppo tapaus, että toleranssi, missä harvennus tuottaa parhaan tai ainakin miltei parhaan tuloksen on kohtuullisen iso.
Myös tuon arvokasvun määrittely on vaikeaa, koska puun kasvu riippuu sen iästä, koosta ja latvuksen yhteyttävästä neulasmäärästä, minkä tarkka arvioiminen on taas käytännössä mahdotonta.
Olen katsellut vuosikymmeniä erikokoisia männiköitä. Varmuudella voin sanoa esimerkiksi sen, että muuta puustoa selvästi pienempää puuta ei kannata jättää. Se ei kasva, mutta haittaa muiden puiden kasvua. Oli arvokasvum leimaajan silmissä mikä tahansa.
