Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Laidasta laitaan löytyy tapauksia. Ei koskaan etukäteen tiedä. Eikä tule aina kylvämälläkään, jos epäsuotuisa kevät.
Tosiaan se karhunsammal on ongelma luontaisessa uudistamisessa. Meillä on saman puron varrella kaksi k,uviota. Karhunsammaleeseen ei tule taimia lainkaan. Toinen on rehevämpi kuvop, joka poimintahakattiin talvella 2019. Nyt siinä pientä kuusta vaikka kuinka.
Nykyisin elikot eivät käy millään laitumella, käyskentelevät kuten kanat häkissään muutaman neliön laskennallisella alalla täysin virikkeittä.
Eikös nykyään ole pihattonavetat yleistyneet. Siellä lehmät kulkevat vapaina ja käyvät lypsyrobotilla. Ennen lehmät olivat parsissaan ketjuilla kiinni kylki kyljessä.
Lihakarjalla on vielä enemmän vapauksia. Sukulaismiehellä ovat välillä peltolaitumellaz ja välillä koivikkometsälaitumella.
Vähän asian ulkopuolelta. Meillä seisontahaukussa ollut nuori hirvi liukastui kalliolta, pää osui puuhun ja niska murtui. Koiran ohjaaja ihmetteli, että mihin se hirvi hävisi. Viisas koira tuli isännän luo ja yritti houkutella hirven luo, joka makasi henkitoreissaan. Ei tarvinnut muuta kuin pistää.
Viime viikonvaihteessa löydettiin haiseva kuollut hirvi. Oli kaiketi joutunut kolariin, kun lapa oli murskana. Meillä päin ei ole karhuja tai susia, koska raato sai olla rauhassa.
Meillä jahti on mennyt älyttömän hyvin. Kahdessa viikonvaihteessa on ammuttu 6 hirveä ja sunnuntaisin on ollut vain yksi ajo, jonka jälkeen on aloitettu palastelu.
Yksi hirvipariskunta, valtasonni ja yksinäinen lehmä, ovat keksineet turvallisen paikan. Käyvät välillä syömässä apilaa meidän pellolta ja makuulla kai ihan pellon vieressä. Ei voi ampukaan, kun asutusta on joka puolella. Jos ajettaisiin koiralla, niin menisivät heti naapurin puolelle.
Asiasta. Jos koirat ovat hyviä, niin jahti onnistuu hyvin myös heikomman hirvikannan aikaan. Toisaalta koirat eivät kehity, jos ei ole kaatoja. Tämä on se asia, jonka hirvimiehet ymmärtävät ja joka pitäisi osata sovittaa paikallisiin oloihin. Tässä en kyllä osaa sanoa, että missä on se järkevä hirvikanta, että puuha jatkuu. Jos koiria ei enää olisi, niin kanta olisi taas äkkiä ylisuuri.
Avohakkaisin puuston ja laittaisin sitten tämän 1500 euroa uudistamiseen.
Oletko RR kuullut sellaisesta uudistamistavasta kuin siemenpuuasento. Saattaisi sopia männikköösi, elleivät ne ole jo niin ikääntyneitä, etteivät tuota siementä. Tuon asian oppimiseen tuskin tarvitaan professorilta työryhmineen 20 vuotta.
Eihän sinulle Timppa vain ole tullut paineita siinä kolhoosissasi, kun sinulla on aiheesta noin vahva puolustautuminen. En näe siinä mitään järkeä sinunkaan metsänhoitosi näkövinkkelistä. En voi kuin hämmästellä korkonäkemyksiäsi.
Meillä RR on erilainen lähestymistapa. Minä lähden kaikkien metsälakien pääperiaatteesta Metsää älköön hävitettäkö. Siksi sellainen lähestyminen asiaan, että säästämälla uudiskuluissa ja sitä kautta suunnitelmallisesti tuhoamalla metsää, on minulle vierasta. Sinä kaiketi olisit siihen valmis, jos NNA niin määrää.
Koska ajattelen noin, niin todellakaan ei tarvitse vertailussa ottaa korkoa huomioon, koska sidottu pääoma on 0 euroa. Yritäpä ymmärtää RR.
Tuo NNA-laskenta on mielestäni todellista itsensä pettämistä. Hirttäydytään johonkin korkoprosenttiin, joka on vaihdellut menneisyydessä vaikkapa välillä 0-10. Miten siitä kukaan voi ennustaa mitään? Eihän me myöskään tiedetä puun hintaa 80 vuoden päähän tai sitä, millainen puun hintakehitys on suhteessa muihin hyödykkeisiin tai ansiotasoon. Miten ihmeessä tuollaisilla perusteilla joku voi päätellä mitään? Ihmettelen, ettei professori itse tai hänen esimiehensä ymmärrä.
Sidotun pääoman tuottolaskenta auttaa luonnollisestikin, kun harkitsee maan ostoa. Tai tikanheitto.
Meillä on vuosikymmeniä ollut ensisijaisena periaatteena, että ensiksi uudistetaan heikoimpilaatuiset metsät hyvillä kasvupaikoilla. Tällöin sillä uudistuskululla saadaan paras tuotto. En tiedä mitä NNA asiasta sanoo. Yleensäkin tavoitteena on, että uudistettu metsä kasvaisi paremmin kuin hakattu metsä käyttämällä normaaleja uudistusmenetelmiä. Ei tähänkään NNA:ta tarvita.
Omat havainnot kertovat, että hirvikanta on pienentynyt. Mikä se täsmällisesti sitten on, en tiedä. Meillä on kaatotavoite 3,5 eläintä/1000 ha. Siis kyllä vieläkin paljon yli keskitavoitteen.
Laskennassa saattaa olla jatkuvasti muuttuviä systeemivirheitä. Esimerkiksi hyvät koirat saattavat ajaa vaikkapa päivän yhtä hirveä, jolloin havainnot jäävät pieniksi. Tai sitten kaato onnistuu niin hyvin, että tehdäänkin vain puolta päivää.
Meidän porukka ampui viime viikonvaihteessa kaikki nähdyt 3 hirveä, mistä seuraa sitten tilastoon tosi huono hirvitiheys. Meillä on 8 passimiestä, joten hirvet kulkivat tarkasti suunnitelman mukaan. Nimittäin kaikki ammuttiin vielä passitornista. Tietysti tulee toisenlaisiakin päiviä, jotka tasoittavat tilannetta.
Jos jäävä kanta arvioitaisiin vuodesta toiseen samalla tavalla väärin, niin ei sen pitäisi vaikuttaa kanta-arvioihin.
Meillä ei jätetty pankkilupia.
En ole tavannut ”luontokatoa” meidän metsissä. Millainen se on?
Eikös esim FSC-sertifikaatti ole paljolti ympäristöjärjestöjen heiniä? Lupaa hyvää metsänhoitoa, mutta toimii Venäjällä. Joku fakta on tainnut jäädä tarkistamatta.
Ilmasstonmuutos on kyllä selvä asia. Tottahan se on, että jotain tapahtuu, kun taivaalle päästetään enemmän tavaraa kuin sieltä palaa. Ainakin toistaiseksi mieluummin lämmintä kuin kylmää.
Esim. Tahvosen ryhmä on kehittänyt tätä nettonykyarvoon perustuvaa optimointia jo kohta 20 vuotta. Vaikka periaate on yksinkertainen, niin ehkä em. antaa sinulle hiukan perspektiiviä siitä, miten valtavasta työmäärästä on kyse. Karkeistuksia voi tehdä yksinketaisesti kuka tahansa, esim laittamalla koroksi 10%, niin varmuudella ei jaksollinen kasvatus kannata, oli uudistamiskulu käytännössä mikä tahansa.
Kaikenlaista sakkia me elätetään. Professori on ottanut elämäntehtäväkseen yhtä vaikean työn kuin ympyrän neliöiminen .
Tätähän minä tarkoitin, kun kirjoitin, etten ymmärrä ”Metsäekonomiaa”. Vielä kerran. Kun jaksollisen paremmilla hakkuun yksikköhinnoilla katetaan uudistamiskustannukset, niin ei synny sellaista uudistamisen menoerää, jolle pitäisi laskea korkoa. Tai sitten lasketaan sekä myyntitulolle että uudistamiskululle, jolloin tulos on sama. Systeemien paremmuuden osoittamiseen riittää tällöin kasvu.
Eihän NNA voi ohjata harvennusten ajankohtaa. Päätehakkuun ajankohtaa voi säädellä, mutta siinäkin on usein muut tekijät määräävinä. Tai arvokasvuprosentti on yksinkertainen ja selvä. Ei tarvitse arvata mitään. Taimikon perustaminen ja hoito määräytyy kokemusperäisesti paikallisen olosuhteen mukaan.
En kyllä ymmärrä mihin NNA:ta tarvitaan omassa metsässä. Ostoa harkitessa voi käyttää mitä tahansa ennustuskeinoa, mutta kaikki ovat vääriä, koska tulevaisuutta emme tiedä.
