Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tuota, tuota. Epäilen, että ajatteli Anneli vähän lyhyesti tai nopeasti. Nimittäin – väitän, että meitin nykyiset metsät ovat vahva todiste siitä, että metsänhoidossa on onnistuttu ja ”vanhan ajan” jatkuvan kasvatuksen (lue: harsinta) vauriot on paikkailtu.
Juuri näin. Meikäläisellä on ollut mahdollisuus yli 60 vuoden ajan nähdä sitä kuinka mahtavia tuloksia tämä paikkailu on tuottanut.
Et vain Jovain usko selkeitä faktoja. Kun tuloksia tarkastelee ja metsän kasvua seuraa kymmenien vuosien aikana tehtyjen mittausten perusteella, niin ei jaksollisessa tarvitse ”satuilla”. Kyse on selvistä kovista faktoista, jotka näkyvät metsän kasvuna ja hakkuutuloina. Mukava on myydä paljon puuta kovaan hintaan, kun sitä on onnistunut kasvattamaan vaikeissakin oloissa.
Noista tuhon ennusteista useimmat poistuu kun siirtyy sekametsään ja jatkuvaan kasvatukseen.
Sauli Valkonen taitaa olla Suomen arvostetuin jatkuvan kasvatuksen puhtaasti tieteellinen asiantuntija. Kuulin omin korvin kuinka hän totesi, etteivät koivu ja mänty taimetu jatkuvan kasvatuksen metsässä. Saman näin omin silmin. Kaikki uudet taimet olivat kuusia.
Usko Perko luotettavia tiedemiehiä. Älä satusetiä.
Kyllä JK-puistakin voi saada hyvän hinnan kilpailutuksen kautta. Metsälehden artikkeli kertoo, että Konneveden sittemmin myrskyssä kaatuneen leimikon kilpailutuksessa parhaassa ja valitussa tarjouksessa JK-hakkuussa tukin hinta oli 3€ alle avohakkuun tukin hinnan<
Rehellisyyden vuoksi kannattaa todeta, ettei Konnevedellä tehty aitoa jatkuvan kasvatuksen hakkuuta, vaan hakkuu, jota vanha kansa kutsui ryöstöhakkuuksi. Siinä hakattiin kaikki kunnon puut, mikä nosti tietysti hehtaarikokoisen kertymän suureksi ja sitä kautta pudotti korjuukustannuksia. Tietysti myös suuri leimikko nosti hintaa. Ei ole siis missään tapauksessa kelvollinen jatkuvan kasvatuksen puun hintoja kuvaamaan..
Jos joku laji olisi todella harvinainen, niin sen havaitseminen olisi erittäin epätodennäköistä. Kaikki harvinaisiksi väitetyt lajit ovat todellisuudessa yleisiä. Ei muuten olisi millään mahdollista, että lähes jokaisen suuren rakennushankkeen paikalta löytyy joku harvinaiseksi väitetty laji.
Metsätalous (puujalka) on standardeilla ohjattua ja toteutetaan markkinoiden ja logistiikan haltuun otolla.
Jos näin ei olisi, niin metsillämme olisi vain polttopuun arvo.
On täysin käsittämätöntä kuinka tehokas nykyinen puumarkkina on ja kuinka hieno logistiikka on onnistuttu kehittämään.
Pystyn tekemään puukauppaa kotoa, jos en halua tavata ketään ostajaa tai muutakaan yhtiön edustajaa. Lähetän sähköisesti kartan ja arvion puumäärästä. Saan sähköpostiin tarjoukset, joista valitsen edullisimman. Allekirjoitan sopimuksen sähköisesti. Riittää, kun tiedän y-tunnukseni ja tilinumeroni. Yhtiön porukka tekee halutessani uudistustyöt.
Minun henkilökuntani on ne sienet ja bakteerit, jotka puuhastelevat maassa ruokapalkalla 24/7. Ei ole toista niin hienoa systeemiä kuin nykypäivän metsätalous.
