Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Millä tavalla Tolopainen suojaisi pään hirvikärpäsiltä raivaussahatöissä? Nykyään kypärä, visiiri ja vielä suojalasit ovat ainakin yhdellä toimeksiantajalla pakolliset päällä pidettävät. Siihen kun vetää vielä jonkin kärpäsverkon koko komeuden päälle, niin alkaa olla melko huono näkyvyys.
On muuten heikko näkyvyys varsinkin vasten aurinkoa. Yhdellä perkauksella tuli testattua. Sen jälkeen päätiin etten enää koskaan perkaa hirvikärpäsaikaan.
Tänä vuonna hirvikärpästen määrät ovat vaihdelleet tosi paljon. On isoja aloja, joissa ei ole lainkaan. Runsaimmat esiintymät ovat olleet varttuneissa hyvon harvennetuissa metsissä.
Ensiharvennuksen ajankohdan näkee myös puiden latvuksista. Muistanko oikein, että männyllä pitäisi säilyä kolmannes vihreänä, koivulla ja lehtikuusella puolet ja kuusella mielellään enemmänkin.
Samoilla mitoilla ollaan tohtorin kanssa.
Männystä on kirjoitettu, ettå 40 % vihreää. Käytännössä se on kyllä vaikea saavuttaa tai metsä on harvennettava pienenä.
Koivulle ohjeen 50 % on minimi, muuten kasvu hidastuu koko loppuiäksi.
Kuusella pitäisi olla 60 %, mitä on myös joskus vaikeaa saavuttaa.
Minulle riittää sopivaksi harvennussajankohdaksi yleensä Tapion kaavan tulos vähennettynä muutamalla vuodella, minkä tarkistan silmämääräisesti.
Jos tarkempaa tietoa haluaa, niin sitten kannattaa tutkia siitä kairausnäytteesrä kasvumuutosta. Jutustasi ei se oikein selvinnyt. Poikkileikkauksia tutkimalla huomaa kuinka voimakkaasti kasvu saattaa heiketä viimeistään 15 vuotta harvennuksesta. Siis metsän kasvu riippuu niiden paikalla mitattavien suureiden lisäksi siitä koska sitä on viimeksi harvennettu.
Ollaan kuitenkin saatu nuo roposet kahteen kertaan. Ensiksi ilmajohtolinjan vuokrana ja sitten kun ne siirsivät linjan kaapeliin masan alle, niin sen vuokrana.
Positiivista ainakin meidän kannalta on avojohtojen häviäminen-
Tuntuu, että monilta on todellisuus kadonnut. Esimerkkinä siis tämä professorin juttu hiilidioksidin varastoimisesta lahopuihin. Tässä viimeinen kommenttini asiaan:
Kannattaa kuitenkin muistaa, että hiilidioksidia ei vapaudu ilmakehään rakennuksen seinästä olevasta puusta lainkaan.
Ja että ihmisellä on etenkin talvella mukavampi olla öitään rakennuksessa kuin havumajassa hyvien rakennuspuiden vieressä.
Ainakin esi-isämme ymmärsivät tämän.
Meikäläinen yrittää kasvattaa videossa näytetylle maapohjalle mänty-kuusisekametsää. Noilla konsteilla se onnistu. Viimeinen yritys on kun kaivikoneen kauhan kulmalla raavittiin matalia vakoja kivien väleihin.
On tosi viisas professori. Hänen mielestään tukkipuut jätetään lahoamaan metsiin. Tietysti sitten rakennukset tehtäisiin betonista, jonka sementti tiettävästi on jonkin lainen päästölähde.
Kaikesta maksetaan palkkaa jan kaikkea Hesari julkaisee.
Edelliset kommentoijat ovat realisteja. Ehkäpä varmin lopputulos tulee jos tekee kaupan normaalina päätehakkuuna – sillä lisäohjeella että kuusia voi säästää mahdollisuuksien mukaan. Näin ollen myyjä saa rahat uudistamiseen ja jättää uudistusalalle ne säästyneet kuuset mikäli vielä haluaa.
Näin ollaan joskus tehty. Jos kaadettava puusto sattuu olemaan aukkoista, niin silloin jääkin niille kohdin kasvatuskelpoinen taimikko. Tiheän metsän hakkuusta jää vain raiskio.
Viimeisessä uudistushakkuussa oli fiksu motokuski. Ehdotti, että ei hakata erästä paikkaa, jossa se kuusen taimikko oli parasta. Jätetään sen alueen harvalukuiset puut jättöpuiksi
.Viimeinen metso paistiksi 2005 paino suolistettuna 6.5 kg.Kuvakin löytyy.
Taisi olla Kekkosen kalavaaka?
On yhtiöitä, joilla ostomiehellä on sitova ohje, että yläharvennuksiksi luokiteltavat hinnoitellaan noin. Ostomiehen on pakko totella tai lähtee yhtiöstä.
Tietysti joku toinen firma saattaa hinnoitella paremmin mutta voi olla ostamatta kokonaan tuollaista kuviota. Eletään markkinataloudesta. Tuollaiset kuviot eivät taida olla kovin houkuttelevia.