Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Ka miten niin minimaalinen osa. Kun naarasteeri/koppelo jää keväällä auton alle niin siinä menee samalla sen pesintä ja mahdollinen poikue.
On kyllä varmasti tosi harvinainen tapaus. Ei ole ainakaan koskaan meikäläisen yli 65 vuotta kestäneen autoilijauran aikaan ollut lähelläkään.
Sen sijaan olen nähnyt, kun kanajhaukka tappoi fasaaniemon. Epäilemättä samanlaisia onnettomuuksia sattuu myös kanalintuemoille ja sillon käykin juuri niin, että menetetään koko pesue.Meillä hävisi metsoreviiri pian sen jälkeen, kun metsälaiduntaminen loppui. Ei siis mikään Luken luettelemista tekijöistä.
Parhaita metsomaita olivat entiset harvaksi harsitut hakamaat asutuksen tuntumassa. Lehmät lannoittivat joten pintakasvullisuus oli runsasta.
Metsokantaa rasittaa varmasti petojen lisääntyminen, sääolojen muutokset ja kyllä myös metsien muutokset. Meidän metsästysseuran mailla ammutaan ehkä yksi metso parissa vuodessa, joten metsästys ei kantaan vaikuta.
Metsokanta vaihtelee vuosittain runsaasti, joten saattaa olla, että saamme joskus lisäystä idästä.
Eilen tapasin kuusen istutuksessa toimivan ”robotin”. Viisi ukrainalaista. Olivat tulleet autolla, johon kaikki mahtuivat ja jossa oli lavalla telineet kuljettaa taimia useammassa kerroksessa. Voi olla vaikea kehittää laite, joka pärjäisi tuolle porukalle kilpailussa.
Homma näytti hoituvan eikä työn laadussakaan ollut moittimista. Täydennysistutettiin äestyksen yhteydessä tehtyä männyn kylvöä.
Kyseessä on ihan yksinkertainen käyttäytymistieteellinen ilmiö.
Kun hirvionnettomuudet ovat vähentyneet, niin autoilijoiden tarkkaivaisuuskin on vähentynyt. Siksi hirvionnettomuudet ovat lisäntyneet. Tästä kehityksestä kertova uutisointi vähentää jatkossa hirvionnettomuuksia.
Sama koskee käänteisesti peuraonnettomuuksia. Niiden lisääntyminen on terästänyt autoilijoiden tarkkaivaisuutta.
Minulla on ihan omakohtainen kokemus rakennusliikeajoilta. Naulaan astumiset olivat aika yleinen työtapaturmasyy. Duunarit vaativat turvakenkiä, jotta niiltä vältyttäisiin. Sovittiin, että hankitaan parille työmaalle turvakengät ja katsotaan miten käy. Arvatkaapa. Naulaan astumiset lisääntyivät. Porukka ei välittänyt sitäkään vähää mitä ennen ja jätti naulaisia lautoja minne sattui. Ne turvakengät olivat hankalia käyttää, joten porukka käytti entisiä kenkiään ja astui entistä useammin naulaan, kun naulaiset laudat lisääntyivät.
Voi voi Perko. Et vieläkään ymmärrä, että saan aukon puista jatkuvaan verrattuna niin paljon paremman hinnan, että saan kaikki uudistuskulut katettua ja joskus jää rahaakin. Väittämäsi tappio siis jo alussa kääntyy voitoksi.
Se aukko kasvaa kiertoaikanaan varmasti 50 % enemmän kuin sinun jk-metsäsi. Meillä on noita kasvavia aukkoja tehty vuodesta 1963, joten sekä puusto että kasvu ovat vain lisääntyneet. Ei kyllä konkurssi ole näköpiirissä. Pitää vaan osata sijoittaa tuotto oikein.
Puuki. Juuri noin. Ennustetaan eteenpäin käyttäen havaittuja kasvuja ja ottaen lisäksi huomioon se, että muun muassa puiden perintöaines ja muokkausmenetelmät ovat jonkun verran kehittyneet 50 vuodessa.
Meillä on kattava havaintoaineisto alkaen ensimmäisestä 1963 tehdystä ja lukuisista tämän jäkeen tehdyistä uudistushakkuista. Vertailupohjana myös v 1967 tilan jakoa varten tehty yksityiskohtainen metsäarviointi. Näihin voi luottaa, kun aineistoa on varmennettu myös motomittauksilla.
ERi tarvitse elää virtuaalitodellisuudessa.
Sen verran voi omakohtaisesti todeta, että olin valmistumassa ylioppilaaksi ja piti miettiä mitä alkaa opiskella. Eräs vaihtoehto oli metsänhoitaja, kun metsissä olin tottunut liikkumaan. Isä arveli, että silloin vuonna 1954 kannattaisi alkaa opiskelemaan rakennusinsinööriksi. Meitähän todella tarvittiinkin. Niinhän minä menin TKK:n pääsykokeisiin ja pääsinkin kärkijoukossa sisään. Mukavaa aikaa näin jälkeen päin ajatellen olivat ne insinöörihommat. Oli valtava optimismi ja innolla rakennettiin Suomea.
Onhan siinä rakennusinsinöörihommassa metsänhoitajaan verrattuna ja vähän karrikoituna se ero, että rakennetaan paljon näkyvää kun taas metsänhoitajan jäljillä näkyy vain kantoja. Niitä kantojakin on tullut teetettyä kohtuullinen määrä nyt eläkevuosina.
