Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Samaa mieltä Olan kanssa. Harmi, kun valikoima on hyvä.
Eletään reaalimaailmassa. Kuten tuolla jollain palstalla kirjoitettiin niin keväällä olisi saanut järeistä puista poimintahakkuussa 10 euroa vähemmän kuutiolta kuin aukon puista. Sama kokemus minulla vuodelta 2018, jolloin erään suuren konsernin puunostaja sanoi, että heillä kaikki poimintahakattava puu ostetaan harvennushakkuun hinnalla. Tästähän ole kirjoittanut lukuisia kertoja. Siis aukkojen puusta saadaan niin paljon paremmin, että erotuksella katetaan uudistuskulut.
Meidän jaksollisen kasvatusmetsämme kasvavat n 45 % enemmän kuin Luken ”laboratoriometsät”
Kun historiasta tiedetään jatkuvan kasvatuksen johtavan metsien kasvun taantumiseen, on ihmeellistä, että näin selvästä asiasta väitellään vuosikymmenestä toiseen
Luin taas tuota Arjan aloitusta. En kyllä usko juttua ennen kuin olen nähnyt tilanteen paikan päällä. Niin trollilta se vaikuttaa.
Perkolle sanoisin, että tilalla kulut kertyvät lineaarisesti. Ovat siis seurausta metsän pinta-alasta. Jatkuvassa kasvatuksessa tulojen kertymäkuvaaja alkaa jatkuvasti taipua alasuuntaan, koska tilan metsien kasvu pienenee. Jaksollisessa taas tulojen kasvukäyrä alkaa taipua ylöspäin, koska hakkuuseen tulee jatkuvasti uusia täystiheitä hyvin hoidettuja nopeakasvuisia metsiä. Tämähän ei ole siis mitään teoriaa vaan esimerkiksi meidän metsissä vuosikymmenien aikana tehtyihin havaintoihin perustuva tosiasia.
Radio- suomessa oli haastateltu. Hiilinielut ei merkitse mitään ko herran mielestä vaan hiilivarastot.
Osoittaa tietysti täyttä ymmärtämyyttä tuo hiilivarastojen korostaminen, mutta on mantraa, jota hoetaan jatkuvasti.
Ollaan kasvatettu puuta huolella vaikka 100-vuotiaaksi, joiloin sen käyttöarvo on suurimmillaan. Tietysti on täyttä idiotismia jättää tuo arvokas puu kaikkien luonnonvoimien, myrskyjen, lumen, hyönteisten, tautien ja metsäpalojen armoille, kun sen tukkiosuus voitaisiin parkkeerata vaikka 100 vuodeksi johonkin rakennukseen korvaamaan betonia tai terästä.
Mehän täällä kirjoittavat asia ymmärretään, mutta varmaan vaikea vakuuttaa jotain viherpiipertäjää asiasta.
Hän mainitsi illanvietoissa neitokaisten pohtineen, että metsäalalle valikoituu heikoimmin pistein selvinneet opiskelijat siksi kumppania kannattanee hake muista tiedekunnista.
Parin metsäalan rouvasihmisen kanssa olen käynyt kauppaa. Mukavia asiallisia tyyppejä. Sanoisin, että erittäin fiksua sakkia kuten kaikki puunostajat.
Kerran olin erään harjoittelijaneitokaisen ( oli suunnistaja ja siksi nopealiikkeinen) kanssa tekemässä leimausta. Yhdessä aukossa keskusteltiin, että pitäisikö eräs suuri kuusi jättää jättöpuuksi. Olin sitä mieltä, että pitäisi kaataa. Neitokainen oli sitä mieltä, että jätetään, kun on niin komea. En alkanut kinastelemaan. Se kuusi kuivui ja kuoli pari vuotta hakkuusta. Ehkä tämäkin neitokainen oppi myöhemmin. Tosin hän oli erikoistumassa vanerin valmistamiseen.
Taktiikka vaihtuu ja kääntömätästyksen sijaan kuusipotit korvautuvat männyn kylvöllä. Laikutus ruokamultia säästellen…
Entäs heinettyminen? Tuollaisella pohjalla voikin käydä niin, että heinä voittaa. Meillä istutettaisiin ensi vuonna lisäksi 1000 kuusen tainta/ha. Tuollaisessa kivikossa hyviä paikkoja ovat esim kantojen vierustat. Sekametsä kasvaa paremmin ja varmemmin.
On meillä tehty puhdas kuusen istutuskin heinettyvään kivikkoon. Kyllä siitäkin metsä tulee.
Eihän sitä laaskea kannata. Uudistaa varmimmalla tavalla.
Tämä on tosi tarina.
Samalla kylällä asui erään metsäyhtiön ostaja ja Metsäkeskuksen ”kantojenlaskija”, joka teki tarkastuskäynnin yhtiön jonkin uudistushakkuun jälkeen eikä kuviolla ollut pystyssä yhtään jättöpuuta. Kuten Rane tuolla edellä kirjoitti, kyseessä ei ole lakisasia on jättöpuita tai ei. Siis Metsäkeskuksen tyypillä ei ole asiassa mitään toimivaltaa. Siitä huolimatta hän puuttui asiaan ja lähetti metsäyhtiön piirikonttoriin reklamaation että työmaalla on toimittu väärin.
Tietysti sieltä tuli selvityspyyntö. Tietysti selvisi asiantila, Yhtiö oli jättnyt sovitusti kuivuja jättöpuiksi ja isäntä oli käynyt ne myöhemmin keräämässä pois. Jos olisi halunnut, niin tuo ”kantojenlaskija” olisi saanut selvyyden kysymällä suoraan ostajalta, koska tapasivat usein kaupassa.
