Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset

Se mustikkasato menee meillä päin suunnilleen näin.

Päätehakkuumetsässä on tai ei ole varpuja, muttei marjoja

Aukkkoon tulee marjoja n 4- 5 vuotta hakkuusta.  Sitten ne vähenevät n 5 vuoden kuluttua, koska taimikko varjostaa ja vie ravinteet 10-12 vuotta hakkuusta.

Aukon vierimetsään tulee mustikoita ennen kuin aukkoon ja niitä voi kerätä jopa 20 vuotta ennen kuin aukon puut varjostavat.

Kuusikoissa ei ole yleensä mustikoita.  Männiköihin alkavat ilmaantua uudelleen ensiharvennuksen jälkeen ja sato heikkenee, kun metsä kasvaa, mutta paranee, kun harvennetaan seuraavan kerran.

Satoihin ja niiden sijaintiin vaikuttaa pölytyskauden säät, mahdolliset hallat ja kasvukauden lämpötilat ja sateet.  Jonain vuonna ei satoa löydy aukosta mutta toisena vuonna voi olla sinisenään.  Kuumana kesänä löytää paremmin pohjoisrinteeltä, viileänä etelärinteeltä.   Muuan ihmepaikka on lämpimällä länsirinteellä oleva aukko, jossa välillä mustikoita sinisenään.  Tämä on kyllä naapureiden reviiriä.

Ihmettelen, koska meillä päin 20-vuotias metsä on niin sulkeutunut, että sieltä mustikka häviää muutamaksi vuosikymmeneksi.  Jos siis 20-vuotiaasta metsästä löytyy parhaiten mustikkaa, niin joku on pielessä.  Metsänhoito tai tutkimus tai molemmat

Meillä päin mustikkasadot saattavat kymmenkertaistua aukossa sitä edeltäneeseen tilanteeseen,

Jos kaikki muukin mtieto on samanlaista kuin Planterin linkittämä Luken käsitys mustikan tilanteesta, mistähän sille Luken porukalle maksetaan?

Itsestään selvää on, että mustikan peittävyys on pienentynyt vuodesta 1950.   Nimittäin puuston määrä on lisääntynyt miljardilla m3:llä.   Ehkä kuitenkin oli silloin 1950 fiksumpaa keskittyä metsän kuin mustikan kasvatukseen.

Jos vähän asiastakin.  Siis palo alkoi ilmeisestikin sieltä tuulimyllytyömaalta.  Meikäläisen mielestä siellä toimiva rakennuttaja on yksiselitteisesti vastuussa vahingoista.

Jokainen tietää, miten herkästi kivi  kipinöi, kun siihen koneen tela tai kauha osuu.

Esimerkiksi mmeillä viime vuonna puunostaja siirsi hakkuun sellaiseen aikaan. jolloin ei ollut metsäpalovaaraa.  Meillä tehtiin tänä vuonna tien korjausta.  Sekin siirrettiin sellaiseen aikaan, kun sade oli kastellut metsän ja metsäpalovaroitus loppunut.

Jos aikataulullisista syistä oli tarpeen kaivaa, niin silloin olisi pitänyt järjestää jatkuva palovartiointi varustettuna tarpeellisella sammutuskalustolla.

Itse luulen, että sekapuuston merkitys on metsän terveydessä. Valoa riittää, neulaset ovat elivoimaisia, karike hyvälaatuista, sienilajisto monipuolinen, ravinnekierto tehokasta jne. Kuusen vastustuskyky riittää siihen, ettei poralauma kiinnostu heikentyneestä yksilöstä.

Olen aiemminkin kirjoittanut tutkimuksesta, jonka mukaan mäntyjen ympäröimät kuuset kasvoivat paremmin  kuin kuusten ympäröimät.  Olettaisin, että erittäin merkityksellinen tekijä on, että harvassa kasvavat kuuset saavaat laajemmalta  alalta ravinteita ja vettä, koska eivät joudu kilpailemaan paalujuurensa syvään työntävien mäntyjen kanssa.

Myös valoisampi metsä kasvaa paremmin.