Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
<div class=”comment__text js-discussion-text”>
”Modernit tutkimusmenetelmät” . Mihinkähän tällä viitataan ? Ei ainakaan simuloidut jk:n ja tasaikäisen viljelymetsätalouden kannattavuusvertailut ole läheskään aina olleet luotettavia modernin tutkimuksen tuloksiin perustuvia.
Ennen oli tutkijoilla hankalaa. Asiat selvitettiin empiirisesti luonnosta mittaamalla. Vei aikaa ja rahaa. Jos tulos ei näyttänyt vastaavan tutkijan haluamaa, niin sen tuloksen vääntäminen mieleiseksi oli vaikeaa ja riskialtistakin. Siinä saattoi jopa jäädä kiinni tutkomustuloksen vääristelystä.
Nyt on helppoa. Pitää valita vain oikea ohjelmisto ja syöttää sellaiset lähtöarvot, että haluttu lopputulos saadaan.
</div>
<div class=”comment__content__footer”></div>
Otsohan on nyt yksityisesti omistrttu firma, joka on yrityssaneerauksessa. Tietenkin perintö painoi niin, ettei ole aidosti elinkelpoinen nykyisessä kilpailuasemassa. Myhistykset vievät osan töistä, firmat toisen osan. Kun ennuste on huono, niin kukapa haluaisi tuollaisessa firmassa olla töissä tai tilata sellaiselta töitä.
t
Jätin jutustani pois viitteen Pukkalaan. Nyt meni läpi:
”Tällainen on Metsälehden keskustelupalstalla nimimerkki Berzan havainto jatkuvan kasvatuksen yrityksestä:
”Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”
Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.
En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.
Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.
En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.
Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.
Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?
Meikäläisellä on kokemus samantapaisesta, luultavasti lievemmästä, yläharvennuksesta Saarijärveltä n 20 vuoden takaa. Hakattiin suurimmat kuuset ja arveltiin, että pienemmät alkavat kasvaa. Toisin kävi. Osa niistä kuoli auringon paahteeseen, osa kaatui tuulesta. Pari vuotta katseltiin tilannetta ja tilattiin moto tekemään aukko. Nyt siellä kasvaa virkeä nuori kuusikko.Päätettiin, ettei koskaan enää tuollaisia hakkuita meidän metsiin.”
Se Berzan juttu oli liikaa Hesarin sensoreille. Tämä kommenttini meni läpi:
<div class=”py-16 ui-text-40″>Kommentti mustikkamaista ja avohakkuista.
Pääkirjoituksessa väitetään, että avohakkun jälkeen mustikkamaat ovat mennyttä ja alue kulkukelvoton. Ainakaan Keski-Suomessa kumpikaan väite ei pidä paikkaansa.
Täällä syntyy aukkoihin usein hyviä mustikkapaikkoja. Esimerkiksi viime vuonna parhaiten niitä löytyi 5 vuotta aiemmin tehdystä aukosta. Sitä ennen kerättiin mustikkamme toisesta vuonna 2010 tehdystä aukosta. Tällaisia hyviä mustikka-aukkoja on ollut vuosikymmenten aikana useita. Tietysti säät määrää paljolti tuleeko mustikkaa ja mistä sen minäkin vuonna löytää. Joku tutkimus kertoi, että mustikan peittävyys on vähentynyt vuodesta 1950. Itsestään selvä tosiasia, koska samaan aikaan puuston määrä on lisääntynyt miljardi m3. Kaiketi oli parempi silloin 1950 lähtien keskittyä puiden kasvattamiseen.. Millainen mustikan marjasato on verrattuna esimerkiksi vuoteen 1950 ei taida olla olla tutkimustulosta. Muistan hyvin sen ajan metsät. Kyllä niissä mustikan varpuja oli, mutta sellaiset paikat, joista kannatti poimia, olivat harvassa.Metsiin on tosiaankin tehty mätästyksen yhteydessä liikkumista haittaavia kuoppia. Ei tietenkään estäviä. Tässä asiassa on parannusta tapahtunut. Ainakin meidän metsissä tehdään ns kääntömättäitä, Kaivinkoneen erityisellä kauhalla otetaan maasta ”lätty” ja se käännetään ylösalaisin samaan paikkaan. Saadaan taimelle hyvä kasvupaikka, joka jouduttaa sen kasvuun lähtöä ja jälki ei näy enää parin vuoden kuluttua. Kivikoissamme ei tätä menetelmää voi käyttää. Niistä pyritään hellävaraisesti raapimaan kivennäismaa esiin.</div>
Takavuosina yksi porukka ruokki peuroja talvella Muuramessa. Sitten ilveskin huomasi paikan ja tappoi muutaman peuran. Porukka päätti lopettaa ruokkimisen. Ei siis sellaisesta syystä, ettei ollut tarpeen vaan säästääkseen peuroja.
Kuten tuohon Hesarin juttuun kirjoitin, ruokinta vahvistaa myös villisikakantoja ja tämä eläin on kyllä sellainen, ettei sitä tarvita Suomen pelloille tai metsiin.
