Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Olen kyllä Kelan kanssa samaa mieltä. Ei tästä tulisi mitään, jos kaikki varakkaatkin heittäytyisivät yhteiskunnan eläteiksi.
Jos entinen metsänomistaja joutuu tässä tilanteessa pulaan, niin kunniallinen lapsenlapsi auttaa.
Vielä vähän 77 vuoden takaisesta Juhannuksesta. Silloin suomalaisilla oli tukalat paikat Tali-Ihantalassa, mutta onneksi oli niitä Tykkitehtaan tykkejä ja niihin tarpeeksi kranaateja ja rautatietkin kunnossa.
Lankomies oli tykistössä laskijana jossain Itä.Karjalassa, kun tuli tuli käsky lähteä Karjalan kannakselle pysäyttämään Neuvostoliiton hyökkäys. Pääsivät tykkeineen turvallisesti sinne Tali-Ihantalaan ehjiä rautateitä pitkin ja alkoivat ampua. Ampuivat ja ampuivat. Joskus 200 tykillä samaa maalialuetta. Nosti ssuomalaisten moraalia ja laski vastustajien. Sitä lankomies ihmetteli kuinka rauhassa he saivat toimia. Neuvostoliittolaisilla oli maataistelukoneita, joilla suomalaisten tykistöasemat olisi paljolti pystytty tuhoamaan, mutta vähän niitä näkyi. Lanko sai jostain kaukaa tulleen pienen sirpaleen, joka ei edes lävistänyt ihoa.
Isävainaa oli haavoittunut Jatkosodan alussa ja päätynyt Jyväskylään vartiokomppaniaan. Hänen tehtävänä oli johtaa Jyväskylästä lähteneiden tykeillä ja kraateilla lastattujen junien kuljetusta sotatoimialueelle. Ehjänä hänkin tuli vaikka junien olisi odottanut olevan mieleistä saalista naapurin pommikoneille. Onneksi suomalaisilla oli hyvät hävittäjät ja niissä taitavat lentäjät. Paluumatkalla hänen vaastuullaan oli sotavankeja. Kurrankin hän oli yksin samassa vaunussa 50 vanjan kanssa ainoana aseenaan valopistooli. Olivat kuiten säyseää porukkaa. Eivät yrittäneet paeta.
Hyi, hyi Anneli tuo myrkyn kanssa läträäminen
Tuo hyttystilanne kyllä vaihtelre. Meidän pihalla Keski-Suomessa on tosi vähän. Aattona istuttiin juhannusaterialla pitkään illalla verannalla, naiset kesämekoissa, miehet kesäpaidoissa, Lämpötila oli sopivat eikä hyttysistä tietoakaan. Ehkä apuna on se, että tuo veranta on melkein 2 m maasta.
Juomat oli tuonut edustamme Saksaasa, Valmetin asioita siellä Frankfurtista hoitava insinööri. Laadusta ei ollut valittamista.
Tuli puheeksi Valmetin vaiheet. Firmahan on entinen Valtion tykkitehdas Jväskylässä, jossa oli myös Valtion kivääritehdas Tourulassa. Hyvin hoidetussa sodassa olisi molemmat pommitettu tuusan nuuskaksi ja siinä välissä Jyväskylän keskusta. Kuitenkin kävi niin, ettei Jatkosodassa Jyväskylään osunut yhtään pommia. Kaupungin keskellä olevalle Harjulle oli rakennettu tehokas ilmatorjuntajärjestelmä. josta saattoi ampua kauas matalallakin lähestyviä koneita. Pommikoneiden ohjaajat pitivät kaiketi varmaa kotimatkaa parempana kuin suomalaisen pikkukaupungin pommittamista. Kiersivät Jyväskylän turvallisen välimatkan päästä, pudottivat pomminsa Päijänteesseen ja kirjoittivat raportin nonnistuneesta pommituksesta. Toisin oli tilanne saksalaisparoilla, joiden kaupunkeja, esim Fankfurttia Liitouneet pommittivat säälimättä.
USA:lainen paperikonetehdas Beloit teki aikanaan virherekrytoinnin, kun palkkasi jyväskyläisen koneinsinöörin Matti Kankaanpään. Aikanaan Matti palasi Suomeen Valmetille töihin ja niin paljon tietoa mukanaan, että pystyivät tekemään kunnon paperikoneen. Sillä tiellä Valmet on edelleen ja tilauskirjat pullistelevat. Beloitille kävi toisin. Päätyi lopulta Valmetille.
Paras esimerkki on nyt 52.vuotias 2 kertaa harvennettu OMT-kuusikko, jossa 2 harvennuksen jälkee puuta 284 m3/ha ja kasvu 12 m3/ha/v. 20 vuoden jälkeen siinä on puuta n 500 m3/ha eli harvennukset mukaanlukien kasvu 620 m3 eli 8,6 m3/ha/v. OMT-pohjalla jatkuva kasvatus tuottaa lähinnä heinää ja vesakkoa.
Kaksi kertaa harvennetussa kuivahkon kankaan 56-vuotiaassa kasvatusmännikössä on puuta 180 m3/ha ja kasvu 6 m3/ha/v. 30 vuoden kuluttua siinä on puuta 350 m3/ha ja keskikasvu 5,5 m3/ha/v. Vastaavalla pohjalla olevassa 2 kertaa harvennetussa 93-vuotiaassa männikössä puuta 250 m3/ha eli keskikasvu 4 m3/ha/v.
Sen tiedämme, että nykyiset taimet, muokkaus ja varhaisperkaus vauhdittavat kasvua vuosilla noista lukemista. Ei tarvitse epäillä, etteikö nykymenetelmillä metsä kasvaisi ja tuottaisi paremmin- Ajankohtainen myrskytapaus tuo myös mukaan sen edun, että nopeakasvuinen kasvatusmetsä on vähemmän aikaa alttiina tuhoille. Aukkoihin tai taimikoihin eivät myrskyt vaikuta.
Piti ihan tarkistaa oma UPM metsäpalvelusopimus ja sama homma kun Timpalla ostavat luonnontuhopuut erikseen sovittaessa, noh onneksi ei puita menny nurin tällä kertaa..
Kun tuo ehto tuli, niin todettiin, että metsäpalvelusopimus päättyy, koska lisukkeena oli toisaalta sekin, että UPM:llä on kahden viikon etuosto-oikeus. Tiukkaan sopimusta lukien metsänomistaja on 2 viikkoa tilanteessa, ettei tiedä ostaako UPM vai ei. Sitten voikin olla myöhässä.
Katsottiin, että selvempi on pitää asiat omissa käsissä. Lopetettiin metsäpalvelusopimus. Otettiin korkein mahdollinen myrskytuhovakuutus 32 euroa/m3. Jos on tosi hätä, niin saan sahan moton töihin. Niin paljon on heille puuta myyty. Kerran sainkin korjaamaan lumituhopuut juuri ennen kuin lumet sulivat, joten ei tarvinnut pelätä juurivaurioita.
Kuitupuusta on kysyntää, joten sellaiseksi ainakin kelpaa. Tukeiksi eivät useinkaan kelpaa sälöytymisen vuoksi.
Silloin Asta- ja Veera-myrkyjen aikaan esimerkiksi UPM:llä oli luokkaa 30 korjuuketjua tuhopuiden hakkuutöissä. Normaalien leimikoiden hakkuu saattoi siirtyä vuodella.
Sitten UPM muutti palvelusopimuksiaan niin, että ostaa luonnontuhopuut erikseen sovittaessa. Aiemmin oli sitoutunut ostamaan palvelusopimusasiakkailtaan kaiken näiden tarjoaman puun. Nyt on sitten kyse millainen pärstäkerroin sattuu olemaan. Myhistykselle saattaa olla lottopotti. Jos on sitounut toimittamaan kuitua johonkin hintaan, niin nyt voi huoleti pudottaa ostohintaa enemmän kuin korjuun vaikeutuminen edellyttäisi.
Näin jostain netistä videon siitä Tuusniemen tuhosta. Oli kyllä tehokkaasti kaatanut hyvää mäntymetsää. Kuvaajan mukaan tuhoalue oli noin 2 km leveä, missä n o,5 km oli pahiten kärsinyt.
Arvaamattomia tuhot tai tuhottomuus. Meillä Päijänteen itäpuolella puita meni ehkä 2 kpl/100 ha. Omat havainnot: kuitukoivu, 4 pientä jättöpuuhaapaa, 2 tukkimäntyä aukon laidassa.
Myrskyn kaatamista puista saadaan tietysti puun ostajalta motomitan ja sovitun hinnan mukaan. Vakuutusyhtiö korvaa sitten arvon aleneman ehjistä puista tuhopuihin. Kuitenkin enintään vakuutussopimuksessa sovittuun yksikköhintaan saakka. Tietenkin vain, jos on sovittu myrskytuhojen korvauksesta. Yksikköhinta on luokkaa 14-32 euroa/m3 sopimuksesta ja vakuutusyhtiöstä riippuen. Tietysti sitten vähennetään vielä omavastuu.
Jos puut ovat niin hajallaan, ettei korjuu kannata, niin tukistakin saa vain sen vakuutuskirjan yksikköhinnan mukaisen korvauksen.
