Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Olisiko lukijain kuvissa ollut Perkon viittaama kohde. En muista.
Mielestäni kuivahkon kankaan männikön optimaalinen kasvatusmalli on sellainen, että perkauksessa jätetään 1800 runkoa/h. Ensiharvennuksen (30-35 v) jälkeen 1000-1100 runkoa. Seuraava harvennus vähän yli 40-vuotiaana tiheyteen 600- 700 runkoa/ha ja kolmas reilu 50-vuotiaana tiheyteen 350-400 runkoa/ha. Sitten voi kasvattaa vaikka 100-vuotiaaksi. Muutamas tällainen on kasvamassa.
Harvennusreaktiot pitävät parhaassa kasvuvaiheessa olevan puun opimaalisessa kasvussa ilman mitään tuotantopanostusta.
Olen katsellut harvennuksen vaikutuksia puun kasvuun. Joskus näyttää siltä, että oikea-aikainen harvennus vain lisää kasvua. Tuntuu, että kauan harventamattomana olleen metsän puut ovat tottuneet olotilaan eivätkä enempää ponnistele. Kun tilanne puiden ympärillä muuttuu, se on jonkinlainen doping-annos, joka virittää ne entistä parempaan kasvuun.
Mittailin juuri 92-vuotiaiden mäntyjen lustoja. Parhaimmillaan oli n 20 vuotta sitten tehdyn havennuksen seurauksena lustot ovat paksuntuneet 70-80 %. Siis kohtuullisesti ja usein harventamalla saamme metsistämme lisää puuta ja ne kasvavat entistä paremmin täysin ilman mitään tuotantopanostusta. Eikö tähän suuntaan pitäisi kehitystä ohjata jarrutuksen sijaan.
Tuo 5 %:n suojelutavoite on jo tosiasiassa saavutettu. sen verran metsää on suojelualueiden lisäksi metsän käsittelyn ulkopuolella Metsälain ja metsänomistajien omin toimenpideiden seurauksena. Riittää, kun asia vain todennetaan..
Valitettavasti tilanne on kuitenkin sellainen, että suojelijoiden silmät pyrkivät kohdistumaan parhaisiin kasvatusmetsiin.
Siis ollaan huolissaan metsistä vaikka ne kasvavat enemmän kuin kmoskaan ja ovat monimuotoisemmat kuin 200 vuoteen. Ei olla huolissaan maaseudun asukkaiden työpaikoista, kodeista eikä Suomen kansantaloudesta. Onpa tyhmää ja itsekästä sakkia. Kelpaa asua siellä Kehä III:n sisällä ja määräillä maaseudun asioista.
”Ei ihminen voi kehitystä säätää.”
mitäköhän tuossa sitten oikeasti mietitään?
Vaikkapa sitä, että mitä ne keskiajan lumettomiin talviin tottuneet suomalaiset miettivät, kun yhtäkkiä alkoi lumiset talvet.
Piti vain sopeutua asiaan. Kehittää sukset ja oppia hiihtämään. Niin se on nytkin. On sopeuduttava tulevaisuudessa, joka voi kylmä tai lämmin. Sitäkään emme tiedä. Golf-virran häipyminen saattaa tuoda tosikylmät talvet.Hälyttävää on kuitenkin esimerkiksi lintulajiston muutoksen nopeus. Emme tiedä milloin olemme menneet liian pitkälle pois metsän luontaisista rakenteista ja prosesseista, joten nyt kannattaisi ehkä ottaa varmuuden vuoksi hieman takapakkia, ja koettaa tuoda takaisin niitä metsän ominaispiirteitä jotka olivat vallitsevia ennen ihmisasutusta.
Kuten olen ennenkin kirjoittanut, niin maanmittarin mukaan Muuramen metsät olivat vuonna 1804 kaskeamisen seurauksena paljolti puuttomia tai kasvoivat heikkoa lehtipuuta.
Samoin olen kirjoittanut, että meikäläisen ”puuhamaan” metsissä oli 1933 hehtaarilla puuta 50 m3, mistä vajaa 12 kpl 6 tuuman tukkipuita.
Kumpaanko Anneli mielestäsi pitäisi peruuttaa? Todellisuudessa ongelma on se, että metsissä on niin paljon puuta, että se saattaa haitata joidenkin lajien menestymistä.
Jos haluttaisiin, että Suomet metsät muistuttaisivat tilannetta ennen ihmisasutusta, niin sitten se ihmisasutus pitäisi poistaa. Eikös Linkola esittänytkin tätä?
Suomen metsissä on ollut monenlaista vaihetta. Tundrasta jaloihin lehtipuihin. Ei ihminen voi kehitystä säätää. Luonto muuttuu, toisia lajeja häviää, uusia tulee tilalle.
Jos haluaa säästää tai luoda itselleen kuukkelin reviirin, laajemman eli muutaman kymmenen hehtaarin alueen jatkuvapeitteisyys auttaa, koska avohakkuu on kuukkelille ei-toivottu maiseman piirre. Metsämaisema on muuttunut toisen paikkalinnun eli tiaisten kannalta liian avoimeksi ja yksipuoliseksi. Tiainen ei löydä ruokaa ja on altis pienten petolintujen saalistukselle. Tähän vaivaan jatkuva kasvatus ei tuone suurta helpotusta, vaan ne tarvitsisivat todennäköisesti enemmän kokonaan hakkuiden ulkopuolelle jätettyjä alueita.
Tuotako tasoa kirja on? Ei kannata lukea.
Meillä on kymmenien hehtaarien kuusikko. Ei vain näy kuukkeleita. Närhiä kylläkin. Jos tuollaiseen metsään kuukkeli päätyisi, niin kyllä närhi ”huolehtisi” sen pesästä. Kuukeli on kumma selviytyjä. Kerää kaiken syksyä marjoja puun haaroihin ja selviää niiden avulla Utsjoen tunturikoivikoissakin talven yli.
Eikö Kauppinen ole huomannut, että Suomen metsät ovat ylitiheitä. Lapsuudessani metsät olivat harvoja kaskikauden ja harsintahakkuiden jäljiltä, mutta kyllä niissä tiaisia oli. Eikö muuten pyrstötiainen ole juuri yleistynyt huonosti hoidetuissa ylitiheissä nuorissa metsissä?
Saat Anneli anteeksi. En kyllä edelleenkään ymmärrä miten Suomen metsät olisivat vähemmän monimuotoisia nyt kuin esimerkiksi 150, 100 tai 50 vuotta sitten. Aukothan ovat kaiken muun monimuotoisuuden lisääntymisen lisäksi erityisesti lisänneet avoimien paikkojen kasvien ja eläinten lajirunsautta ja määrää.
Jos ajatellaan metsien käyttöä kokonaisuutena, olisi syytä optimoida eikä maksimoida. Kun keskustelin metsänhoitajaystävieni kanssa avohakkuista, minäkin käytin samaa argumenttia kuin Gla, että niistä saadaan uusiutuvaa raaka-ainetta. Mutta kenen tarpeisiin ja kuinka paljon? Vasta-argumentti on, että meidän vastuullamme on meidän luonto ja sen vastuullinen käyttö. Ei kai tavoite kuitenkaan ole se, että meidän metsistämme revitään maksimaalinen puuntuotanto kansainvälisten markkinoiden loputtomaan kysyntään ja uhrataan samalla monimuotoisuus?
Mitä ihmeen monimuotoisuutta ollaan uhraamassa? Eivätkö ne metsänhoitajat tunne yhtään Suomen metsien historiaa.
Ei minunkaan mielestä yksistään maailman markkinoiden tarpeen pidä ohjata Suomen metsäteollisuutta. Tietysti oma etu tulee pitää ensi sijalla. Itse asiassa tärkeimpänä tekijänä pitäisin sen, että metsäteollisuus on tärkein syrjäseutujen elinvoimaa ylläpitävä tekijä. Jos metsätalouden annetaan taantua, niin miettikääpä miten Suomi tulisi keskittymään.
Hämmästyttävää ettei tällaista aluetaloutta tukévaa seikkaa pidetä voimakkaasti esillä. Kuinka monta tyhjää asuntoa koolua syntyisikään, jos maaseudulla ei olisi tarjolla metsäalan työpaikkoja. Aika kapeaketseista porukkaa nuo metsänhoitajat.
Suomen metsäteollisuus syntyi varsinaisesti 1860-luvulla, kunn höyrysahat tulivat yleiseen käyttöön ja Britannian markkinat vapautuivat tuontitulleista. Metsäteollisuuden tuottamalla pääomilla pystyttiin kehittämään Suomeen täysin uutta teollisuutta ja maastamme kehittyi runsaassa 100 vuodessa eräs maailman vauraimmista maista. Edelleen metsäteollisuus tuottaa Suomelle lisäarvoa, jota on mahdotonta hankkia muualta.
Hämmästyttävää, ettei näitä sosiaalisia ja taloudellisia ulottuvuuksia pidetä voimakkaammin esillä. Kyllä yleisön mielipiteet muuttuivat, kun ymmärtäisivät asian oikean tilan.
Itse olen aina tosi iloinen, kun pystymme metsissämme tarjoamaan erilaisilla metsäammattilaisille töitä tietäen samalla, että vaikutamme koko tuotantoketjuun tehtailta satamiin.
Näyttää tuo Havulatvan mainos tarkoittavan sitä, että pössyttelijä saa jatkaa ilmastoa pilaavaa toimintaansa kunhan maksaa ”anerahan” ja tietysti siinä sivussa ylläpitää Havulatvan organisaation.
Mainos ei tietenkään ota kantaa siihenkään mikä on lannoituksen hinta normaaliin markkinahintaan verrattuna.
Ei ainakaan meikäläistä innosta. Jos lannoitetaan, niin sitten omalla rahalla. Ei silloin edesauteta ilmaston pilaantumista jossain muualla.
