Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Arvollahan oli 1970 juuri oikea menetelmä. Alaharvennuksen 1970 jälkeen metsä lihoi hyväksi tukkimetsäksi.
Oliko se taimikon hoito niin vaikeaa, ettei metsä kasvanut kunnolla istutuksen jälkeen. Sellaisia esimerkkejä on Suomi täynnä. Oliko Arvolla tarkoituskin näyttää, ettei avohakkuusta seuraa mitään hyvää. Sitähän emme tiedä.
Meillä on 30-vuotiaissa metsissä puuta yleensä 150 m3/ha ja harvennuksessa kertyy vähintään 50 m3/ha. Siis Arvon metsästä olisi pitänyt saada vähintään 60 m3. Ehkäpä tulikin, mutta Arvo käytti lämmitykseen 40 m3. Tai sitten Arvo oli lyönyt laimin taimikon hoidon ja harvensi liian vähän, mikä on aika yleinen synti, kun yksityinen harventaa. Toki joskus yhtiön miehillä. Silloin tällöin on joutunut siitä huomauttamaan motokuskeja.
A ika paljon epäselvyyttä.
Niinpä. Termejä on näemmä monia. Aukko se oli ainakin silloin. Eikä sitä ollut vähään aikaan hakattu ennen näytöstä kuten Ranen linkittämistä kuvista näkee. Jos tuo on jatkuvaa kasvatusta, niin sitähän mekin sitten harjoitamme.
Lääkintöneuvos oli hakannut rahapulassaan (teki huonoja bisneksiä) paljon aukkoja. Kymi-yhtiöllä oli sitten todellinen työmaa saada ne aukot kasvamaan. Kyllä nyt kasvavat
Monenlaiset sattumukset veivät Elisabethin toivakkalaiseen metsään. Eräs asiaan vaikuttanut tekijä saattoi olla se, metsä oli vähän aikemmin myyty Kymi-yhtiölle. Myyjä oli jyväskyläläinen lääkintöneuvos, joka ei ollut saanut jälkipolvea Suomeen. Kahdesta tyttärestä toinen ei avioitunut. Toinen, Leena, avioitui Ranskaan ja jäi sille tielle. Lääkintöneuvos yritti naittaa tätä Leenaa minun tulevalle langolle onnistumatta. Liekö hankala appiehdokas pelottanut, mutta ei tullut lääkintöneuvoksen haaveista totta.
Kaupasta saamillaan rahoilla lääkintöneuvos perusti vaimonsa ja omaa nimeään kantavan säätiön, joka jakaa apurahoja Jyväskylän Yliopostossa tohtoriksi opiskeleville. Siis kyllä parempaan tarkoitukseen johonkin Ranskaan jälkipolville.
Paikkaa kutsutaan hirviporukan kesken edelleen Elisapetin aukioksi vaikka se kasvaa tietysti jo vankkaa metsää.
Tietysti vertailussa pitää ottaa huomioon, että jaksollisen metsän kasvu paranee koko ajan myös paremman siemenmateriaalin ja myös hoitomenetelmien kehittymisen vuoksi. Jatkuvan taas taantuu, koska kasvamaan jäävät huonoimmat puut.
Siksi meidän metsien puusto ja kasvu ovat lisääntynyt lähes 80 % niinä 58 vuotena, jolloin jaksollista on harjoitettu.
Arvo on aikaisemmin myynnyt puuta 2,28 m3/ha/v. Metsä kasvaa samaa tahtia ja hinta olisi vaikka 50 euroa/m3, niin myyntitulo 20 vuodessa olisi 20×2,28×50=2280 euroa. Ei 10000. Taas alakouluun Perko laskentoa opettelemaan.
Meillä myynti samana aikana 20 vuotta 5 m3/ha/v a 40 euroa/m3 -kulut 10 %=3600. Meillä metsät ovat paljolti hitaasti kasvavia männiköitä. Kuusikoissa päästäisiin tuplatulokseen Arvoon verrattuna.
Voi käydä myös niin, että harsitaan lakirajoille ja harsitaan vielä toiskertaan, paras kehityskelpoinnen puusto pinoon.
Jovainille tiedoksi. Juuri noin pitää menetellä, jos haluaa järeää laatukoivua. Jos pihtaat koivikon harvennuksessa, saat vain tupsulatvaisia honteloita.
nimim ”kokemusta on”. Ongelmana on, etteivät tekijät uskalla harventaa koivikkoja riittävästi, koska pelkäävät Jovainin kaltaisia metsänomistaja.
En ymmärrä koko ”vatulointia”. Minun ymmärrys on siis sellainen, että kasvatan aina parhaita puita parhaissa olosuhteissa. Millän muulla tavoin tämä ei onnistu kuin aukkoja tekemällä. Tämä systeemi on tuonut ja varmasti jatkossakin tuottaa myös parhaan taloudellisen tuloksen.
Tietysti samalla sopimuksella voi hakkauttaa useammankin laatuista hakkuuta. Kun ennen kiinnostus kuitupuuhun oli nykyistä vähäisempää, niin sitä koplattiin uudistushakkuiden kylkeen ja saatiin parempia kuitupuun hintoja. Nyt meillä on niitä harvennusmetsiä niin runsaasti, että saa kunnon leimikon pelkistä harvennuksista, mikä nostaa etenkin ensiharvennusleimikoiden hintoja, joista sahat eivät ole kiinnostuneet. Toisaalta sitten iso päätehakkuuleimikko kiinnostaa sitten kaikkia.
Tietysti pienemmällä tilalla tilanne on toinen. Ei sadan kuution ensiharvennusleimikkoa saa myytyä kuin suuremman kaupan kylkiäisenä.
”Erityisen tyhmää on poistaa puita, jotka ovat juuri tulossa tukkikokoon. Sinisellä osoitettu arvohyppäys alla olevassa kuvassa johtuu siitä, että kuiturungosta tulee tukkirunko, ja puusta saadaan yksi tukki.
Jos tuo on tyhmää, niin erityisen tyhmää on kasvattaa metsää niin, että latvus supistuu liikaa ja menetetään puun koko loppuiän kasvusta paljon.
