Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kahdessa yhtiössä on ollut vakuutus. Molemmat ovat korvanneet sopimuksen mukaisesti. Tässä suhteessa taitavat metsävakuutukset erottua edukseen.
Ratkaisevaa on vakuutusmaksun suhde korvattavaan. Kannattaa ottaa aika suuri omavastuu, koska silloin vakuutusmaksu laskee merkittävästi eikä vahinkoja satu kuitenkaan kovin usein.
Eihän vuonna 2004 ollut jatkuvan kasvatuksen metsiä. Uskon kyllä, että täystiheässä hyvämallisessa metsässä pääsee 20 m3:n vuosikasvuun sopivassa vaiheessa. Esimerkiksi syntymäpitäjässäni Muuramessa on sellaisia metsiä, joissa puut ovat tosi pitkiä ja kasvavat hurjasti. Kasvoihan siellä Suomen suurinkin puu Kuusimäen luonnosuojelualueella.
Pariin kertaan harsitussa jatkuvan kasvatuksen metsässä kasvu on hyvässä tapauksessa luokkaa 4,5 m3/ha/v. Esimerkkinä Luken tutkimusmetsä Lapinjärvellä.
Voi voi Perko. Sinulta puuttuu se ymmärrys, ettäk kun teen vaikkapa 1,5 %:n aukon metsään, niin 98,5 % metsästä jää kasvamaan paremmin kuin sinun harsintametsäsi. Sama toistuu aukosta ja vuodesta toiseen. Vaatii enintään 70 vuotta, kun olet pilannut metsäsi sellaiseksi, ettei ole mitään hakattavaa. Tästä vaatii taas 70-100 vuotta siihen, että metsäsi on kunnossa.
On tietysti hyvä olla uskossaan vakaa kuten Perko. Minulla oli nuorena insinöörinä hyvin v-mainen pomo. Häneltä opin kuitenkin monia hyödyllisiä asioita. Esimerkisi sen, että kannattaa joku asia varmistaa kahdesta, mielellään kolmesta, toisistaan riippumattomasta lähteestä. En siis luotakaan yksistään omaan tuumailuuni. Metsäasioissa niitä toisistaan riippumattomia käyttämiäni lähteitä ovat nuo Luken käyrät Suomen metsien kasvusta jaksollissen siirtymisen jälkeen ja meidän tilan osalta erilaisia mitattuja puustotietoja liki 90 vuoden ajalta. Molemmat näyttävät samaa. Siis jaksolliseen kasvatukseen siirtyminen pelasti Suomen metsätalouden ja tarjoaa meidän tilan omistajille nyt erittäin hyvät ja jatkossa vielä entistä paremmat tulot metsätaloudesta.
Ennen kuin Perko pilaat metsäsi lopullisesti, niin sinun kannattaa tutkia asioita laajemmalti. Kuten tuolla edellä kirjoitit, niin tavaroiden tuotantoa ohjaa niiden vaihtoarvo. Siinä ole luonnollisestikin oikeassa. Väärässä ole siinä, että luulet saavasi niistä kitukasvuisisista poimintametsistäsi jotain kunnon vaihtoarvoa. Kuten tuolla edellä kirjoitin, niin puun hintaa ohjaa sen käytettävyys ostajan prosessissa. Siksi niistä aukkojen puista maksetaan niin hyvin,
Laskelmat ovat katteettomia laskelmia, joilla pyritään osoittamaan vain jaksottaisen paremmuutta.
Eivät ainakaan minun osaltani ole katteettomia. Vuonna 2018 myytiin suuri uudistushakkuuleimikko Päijänteen tuntumasta. Leimikkoon kuului myös aukon ja Päijänteen väliin jätetyn suojakaistan poimintahakkuu. Puut liki kuution mäntyjä. Vähän ihmetytti, kun seudun suurin puunostaja tarjosi niistä poimintahakkuupuista tavallisen harvennustukin hinnan. Kysyin ostajalta, että mitä ihmettä tuolla tarkoitit. Sanoi, että heidän firma tarjoaa kaikista poimintahakkuupuista hasrvennuksen hinnan.
Tässähän oli kyse nimenomaan ”saman aukon” puista ja näin tarjottiin. Saha tarjosi tietysti saman hinnan ja voitti kisan. Luonnollisestikin sillä on kuitenkin koko ajan markkinaan vaikutusta, kun suurin puunostaja käyttäytyy noin. Viime vuonna tehtiin kaksi uudistushakkuukauppaa. Toisessa myytiin sekä kuuset että männyt kokorunkokaupalla toisessa männyt.
En kyllä ymmärrä miten hyvä puutuotos ja taloudellisuus olisivat ristiriitaisia. Jaksollisella kasvatuksella saan parhaan puutuotoksen. Sehän on kiistatonta. Samoin parhaan kassavirran.
Toisaalta en voi jättää metsääni rappeutumaan huonon uudistumisen vuoksi. Käytän tarvittavan määrän, että varmistan hyvän uudistumisen. Sehän on samanlaista omaisuuden arvon säilyttämistä kuin auton huolto tai talon maalaus. Jos jätän ne tekemättä, niin hetken näyttää hyvältä, mutta sitten omaisuuden arvo romahtaa.
Asia erikseen on tilanne, jossa olen ostamassa lisää maata, silloin tietenkin vertaan kauppahintaa vaihtoehtoiseen sijoitukseen.
Mikä tekee samat puut, samasta aukosta ja samasta hakkuusta erihintaiseksi.
Eihän kyse ole samasta hakkuusta, kun toisessa poimitaan puut monen hehtaarin alalta ja toisessa kaadetaan hehtaarin alalta. Sahayhtiö voi kysyntätilanteen mukaan päättää hakkaako kuusi- vai mäntyvaltaisen aukon. Voi jopa jättää kuuset tai männyt pystyyn hetkeksi, jos sitä lajia hakkuilta kertyy likaa. Lisäksi pystyy käyttämään konekantaansa tehokkaamin. Kovan kysyntätilanteen aikana hakkaa vain aukkoja ja kun kysyntä on hiljaisempaa, niin harvennuksia. Kaikki nuo tilanteet ovat tulleet vastaan. Siksi aukoista hakattavasta puusta maksetaan itse asiassa ällistyttävän hyvin verrattuna poimintahakkuisiin. Tai ainakin meillä päin maksetaan.
Yhtiöt vastaavat myös hyvästä tukkipuusta käytävään kilpailuun tekemällä kokorunkotarjouksia. Tämä on vaativa laji ostajan kannalta, kun tukkiprosentti pitäisi pystyä ennustamaan oikein. Aukossa se on luonnollisestikin helpompaa kuin haahuilu laajilla poimintahakkuualueilla. Siksi niitä kokorunkotarjouksia saakin vain hyvistä uudistushakkuuleimikoista ja yleensä niiden keskihinta on parempi kuin tavaralajimenetelmällä hinnoteltu. Eikä tarvitse miettiä onko apteerattu oikein vai väärin.
Tällaista tämä puukauppa on. Otapa Jovain opiksesi.
Tuohon kannattavuuteen pitää jaksollisessa lisätä luonnollisestikin myös parin harvennuskerran tulot. Meillä yleensä yhteensä luokkaa 4000 euroa hehtaarilta. Joillain muilla ehkä 3500 euroa. Kun tämä toistuu vuodesta toiseen, niin kyllä eroa tulee.
Sitten vielä laatumuutos. Jaksollisen aukossa kasvu paranee, kun sen uudistetaan jalostetuilla siemenillä. Jatkuvassa kasvu taantuu kuten täälläkin on moneen kertaan todettu johtuen huonommasta jäävästä puuaineksesta, maan muumioitumisesta ym, mikä on nähty Suomen metsien kehityksessä.
Näin se menee.
Saan siitä 300 m3:n aukosta kokorunkokaupalla 300×58= 17400. Jos myyn saman puumäärän jatkuvalla kasvatuksella saan 240×58=13920 +60×20=1200 yhteensä 15120.
Siis minulle jää 2280 euroa enemmän myyntituloa. Mitä sanotaan. Riittääkö vai ei riitä uudistuskuluihin?
Jos aukossa puuta olisikin 400 m3, niin kokorunkokaupalla saisin 23200 euroa ja vastaavasta puumäärästä jatkuvan kavatuksen hakkuulla 20160 euroa. Ylijäämää jäisi 3040 euroa. Mitä sanotaan?
Nuo hinnat ovat todellisuudessa liian edulliset jatkuvalle kasvatukselle.
