Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Missä ovat,”viherpuniikkien politiikkaan sotkettu propaganda” tai ”jk firmojen huijaus”. Hyvin ovat loistaneet poissaolollaan, jos missään ovat olleetkaan. Paremminkin kuuluu palstan valtaapitävien keinovalikoimaan. Tuskin antaa aihetta suhtautumisessa jk metsänhoitoon.
Tässä
mehtäukko
28.4.2024, 10:12
Timo Pukkala kirjoitti blogissaan 25. elokuuta (Forest Issues – Itä-Suomen yliopisto), että jatkuvan kasvatuksen metsät kasvavat paremmin tai vähintään yhtä hyvin kuin tasarakenteiset.Väitteensä tueksi hän esitti kaksi esimerkkiä. Niistä ensimmäisessä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä hoidetun metsän vuotuiseksi keskikasvuksi todettiin 70 vuoden jaksolla 6,4 kuutiota hehtaarilla. Tasaikäisen, lehtomaisen kankaan istutuskuusikon vuosikasvu oli 6,0 kuutiota.
Vertailu oli tehty Luonnonvarakeskuksen (Luke) puuntuotoksen professorin Jari Hynysen laatimalla kasvumallilla. Hynynen kuitenkin oudoksuu tapaa, jolla mallia on käytetty.
”Mallilla ei voi arvioida koko kiertoajan keskikasvuja, eivätkä tutkimuksemme tulokset tue Pukkalan tulkintaa kasvun tasoista. 1980-luvulta alkaneiden mittausten mukaan harvennusvaiheen tasaikäisten kuusikoiden tilavuuskasvu on keskimäärin 11,9 kuutiota hehtaarilla. Poimintahakkuin käsitellyillä koealoilla kasvu on ollut 5,8 kuutiota.”
Pukkalan esittämiä kasvulukuja Hynynen pitää epäuskottavina.
Siis ero tasaikäisen eduksi on luokkaa 40-50%, jos jatkuvan taimettuminen onnistuu. Tämä perustuu vertailuun Luken jatkuvan kasvatuksen koealan ja meidän normaalin jaksollisen välillä. Olen kertonut retkestäni jatkuvan kasvatuksen metsään, joka ei ollut taimettunut 8 vuoteen. Jos taimettuminen on heikkoa ja tuho iskee yliharvennettuun jatkuvan kasvatuksen metsään, niin ero vaan kasvaa.
EDIT Kuten olen kirjoittanut aiemmin, P.W. Hannikaisen Metsänhoito-oppi vuodelta 1903 tunsi avohakkuun nimellä lohkohakkuu. Keskusmetsäseura Tapion vuosikirja 1913 opetti metsäpuuntaimien kasvatusta ”käytettäväksi suurten hakkuu- tai metsäpaloalueiden metsittämiseen” Vuosikirjassa 1914 kirjoitettiin ” kun taimikko on on syntynyt luontaisesti tai keinollisesti istuttaen tai kylväen, sitä pitää perata ja usein myös täydentää”
1920-luvulla oli myös paljon määrämittahakkuiden jälkeen syntyneitä metsiä. Siis hakattiin kaikki sovitin alamitan ylittävät puut. Tuloksena tietysti erilaisia aukkoja tai harveikkoja.
EDIT
Katselin mitä meidän metsäsuunnitelma kertoo kahdesta lehtomaisen kankaan kuviosta:
Kuvio 1: ikä 50 v puuta nyt 255 m3/ha, harvennettu 2 kertaa (arvio yhti 120 m3/ha), kasvu nyt 12 m3/ha/v. Keskikasvu 0-50 nyt 7,5 m3/ha/v Kasvu seuraavat 15 vuotta yht 180 m3, Keskikasvu 0-65 on 8,5 m3/ha/v
Kuvio 2: ikä 55 v puuta 318 nyt m3/ha, harvennettu 2 kertaa (arvio yht 120 m3/ha), kasvu nyt 12m3/ha/v. Keskikasvu nyt 8 m3/ha/v. Kasvu seuraavat 10 vuotta yht 12o m3. Keskikasvu 0-65 on 8,6 m3/ha/v.
Tietysti metsää voi ja epäilemättä kannattaakin kasvattaa pitempään. Yli 65-vuotiaiden puiden kasvu on lähes kokonaan tukkia, mikä antaa latvusmassa mukaan lukien puuston arvon lisäykseksi n 1000 euroa/ha)v
Noiden metsien perustamisajoista on paljon muuttunut. Tärkeimpinä mätästykset, jalostetuista siemenistä kasvatetut paakkutaimet sekä varhaisperkaukset. Nykyisin kasvunsa aloittavien metsien keskikasvu on epäilemättä yli 9 m3/ha/v.
EDIT
Kyse on Perko siitä, jos myydään sama määrä puuta aukosta tai poimien, niin rahaa tulee uudistamiskulujen jälkeen likimain yhtä paljon. Aukossa on se 4500 /ha arvoinen taimikko. Poimintahakatussa ei ole ja pahimmassa tapauksessa siinä on monenlaisia kasvua haittaavia vikoja.
Seuraava myynti voi olla vaikka seuraavana vuonna, sillä kukaan ei hakkaa koko metsäänsä aukoksi. Nykymetsiin on tehty aukkoja jo kymmeniä vuosia, joten niissä riittää puuta myytäväksi melko tasaiseen tahtiin.
Se tekee yksinomaan hyvää metsäpohjalle jos taimettumisen sijaan sattuisikin jk- metsään kasvamaan vattu-heinikko ryönää, kyllä se sieltä varjostuksen kasvaessa häviää, verrattuna tehotuotetun,monotonisen, kuusipuupellon jaksollisen kasvatuksen metsäpohjavaikutuksiin. Eräänlaista kesannointia.
Aika pitkä on Tuomaan kesannointiaika. Suuruusluokaltaan n 60 vuotta edellisestä harvennuksesta olevia metsiä olen nähnyt. Eipä ole merkittäviä taimikoita metsään syntynyt. Olen teettänyt harvennuksien yhteydessä pienaukkoja, jotka on istutettu. Jos kyse on muokkaamattomasta aukosta, niin siinä kasvaa yleensä vain istutustaimet. Saat kyllä elää Metusalemin ikään Tuomas, jos haluat nähdä edes kunnon taimikon ”kesannollasi”.
On aika paljon havaintoja siitä, että ikääntyneiden kuusikoiden harventaminen johtaa katastrofiin. Samoin on paljon havaintoja siitä, että kuinka vaikeaa on uudistaa harvassa kasvanutta valmiiksi heinettynyttä metsää.
Toisaalta on havaintoja siitä kuinka ihmeen helppoa on täystiheän metsän uudistaminen. Kaikkia toimenpiteitä suunnitella tulee ottaa huomioon metsälön koko kiertoaika.
Minulle riittää yksinkertainen malli, ala- tai laatuharvennus tilanteen mukaan. Tämä osataan ja lopputulos tiedetään.
Totta kai jatkuvaa kasvatusta voi aikansa käyttää. Kannattaa kuitenkin muistaa, että metsän tasearvo heikkenee. Kolo ajan syntyy tappiota jaksolliseen verrattuna. Verrataanpa. Minulla on 12 ha päätehakkuumetsää. Jaksollisessa teen 3 ha:n aukon, jonka istutan. Jatkuvassa harvennan. Jaksollisessa sain latvusmassa mukaan lukien 3000 euroa enemmän. Sillä perustan ja perkaan taimikon js vielä 1000 euroa voittoa. Jaksollisessa minulla on vähintään 4-metrinen taimikkoa. Jatkuvassa ei yhtään uutta taimea. Isot puut ovat kasvaneet samalla tavalla.
Männyn siemenpuuhakkuu ei ole jatkuvaa kasvatusta. Siemenpuut poistetaan, kun taimikko on syntynyt ja sitten sitä kasvatetaan tasaikäisenä hamaan päätehakkuuseen saakka. Männyn kaistalehakkuukaan ei ole jatkuvaa kasvatusta, koska syntynyt taimikko kasvatetaan tasaikäisenä päätehakkuuseen. P. W. Hannikainen kutsui kaistalehakkuuta lohkohakkuuksi.
Poimintahakkuu on yritys harjoittaa kuusen jatkuvaa kasvatusta. Siemenpuita ei voi kasvattaa suuriksi, koska ne kaadettaessa tuhoaisivat pienempää metsää ja taimia. Pienaukko on tapa tuhota metsänkasvua, koska suuri osa siitä jää joka tapauksessa taimettumatta reunapuiden vaikutuksesta. Jos maata ei muokata eikä vesakkoa perata, niin koko aukko jää usein taimettumatta. Olen istuttanut ja perannut useamman pienaukon, joten tiedän. Ilman niitä toimia niissä kasvaisi ehkä joku pihlaja ja hieskoivu.
