Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän ivalolaiselle muuten löytyisi kansallispuistoja, jottei tarvitsi mieltään pahoittaa. Tunturista saattaa löytyä myös poropolkuja.
Vaikea kuvitella, että Ivalon korkeudella löytyy kummosia kuusikoita. Taitavat loppua jo ennen Saariselkää ne ”kynnttiläkuusikot”.
Mikähän tuon tyypin sukupuoli on, kun noin miehiä mollasi. Kyllä naisetkin osaavatkin aukkoja tehdä. Äiti-vainaa teetti monia aukkoja ja sai tosi hyviä hintojsa.
Meidän yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja on nainen. Samoin rahavarain hoitaja. Aukkoja tehdään ja naisia on joka vuosi paljon istuttamassa niihin taimia.
Sen kyllä uskon, että jatkuvan kasvatuksen apostolit pyrkivät nimeen omaan vaikuttamaan naisiin. Siinä on mielestäni aika sovinistinen asenne. Näytetään uskovan, etteivät naiset ymmärrä mitään.
Kehitys on juuri niin kuin Kurki kirjoitti. Naapurissa on (luonnonsuojelualue) 1911 olleen metsäpalon jälkeen syntynyt männikkö. Se on tasakorkuinen. jotkut tiheämmässä kasvaneet männyt ohuempia ja aina vuorollaan joskus kuolevat. Hiven pienemmän näköistä kuin meidän puolen 2 kertaa harvennetut männiköt.
Sammaa mieltä siitä, että isot selluyhtiöt estää omalta osaltaan laatupuun kasvatuksen Suomessa.
Tätä en ymmärrä. Ei kukaan selluyhtiö ole antanut meidän metsiimme minkäänlaista ohjetta hakkuutavasta.
Jos joku estää laatupuun kasvatuksen, niin sitten nuo jatkuvasta kasvatuksesta vouhkaavat. Sellufirmathan poistaessaan harvennuksissa heikkolaatuisen puuston parantavat jäljelle jäävän puuston laatua.
Ei ollut. Enkä tarvitsekaan apua. Meidän metsien kasvusta on kyllä mitattua tietoa vuosikymmenten ajalta. Aika luotettavaakin, jos uskoo motomittauksiin.
Sikäli kuin olen havainnut teollisuudella ei tunnu olevan suurempaa pulaa kuitupuusta. Myyjiä kyllä taitaa olla enemmän. Viime vuonnakin kuitupuun hinta laski. Jos enempi tarvetta olisi, niin se kaiketi nousisi. Kun nyt hakataan tukkileimikoita, niin sieltähän teollisuus saa sen kuitunsa. Aika pieni osa päätehakkuuleimikostakin muuttuu lopulta laudaksi, vaneriksi tai hirreksi. Kaikki muu sitten sinne sellukattilaan ja hyvä niin. Voidaan huoleti pyyhkiä ja kiinalaistenkin hygieniataso nousee.
Mukava niitä taimikoita on kasvattaa. Siinä näkee työnsä tuloksen, kun on ensin istuttanut ja sitten pari kertaa perannut. Säilyy sitten kymmeniä vuosia kunnon metsänä. Pyripä sinäkin Perko siihen. Kuntokin kohenee. Ei tarvitse käydä kuntosaleilla tai golfkentillä. Ja estää sitä kasvihuoneilmiötä kasvattamalla hiilinieluja.
Antonille. Se supien ja myyrien suhde ei ole nollasummapeliä. Kun supeja metsästetään runsaasti, niin ne kasvattavat suuria pentueita, joiden kasvattamiseen tarvitaan paljon myyriä. Jos metsästys palautuisi entiselle alhaiselle tasolle, myös supien pentueet pienisivät ja tarvittaisiin vähemmän myyriä pentuetta kohti.
Suhde on varmasti niin monimutkainen, ettei siitä kukaan saa mitään tolkkua, kun vielä mukaan otetaan säät ja myyrien loiset. Fakta on kuitenkin, että myyrätuhot meidän metsistä ovat olleet poissa vuodesta 2009. Meidän metsissä ei kyllä metsästetä supeja. Ei myöskään ennen vuotta 2009 metsästetty.
