Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Riskialtista alkaa suojella puhdasta kuusikkoa. Jossain vaiheessa saattaa olla kirjanpainajien pesä.
Näin kirjoittaa Metsäkeskus:
Metsälain mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen edellytetään aina olevan luonnontilaisia
tai luonnontilaisen kaltaisia, erottuvan ympäröivästä metsäluonnosta selvästi ja olevan
pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä.pienvesien välittömässä lähiympäristössä
veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja
pienilmasto.
Ohjeet ovat mielestäni selvät. Jos esimerkiksi kuusikossa on puro, mutta puusto on samanlaista, niin minä ainakin lukisin noita ohjeita niin, ettei kyse ole 10 §:n kohteesta.Oisko samannäköistä kuin 100 vuotta sitten?
Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, meidän metsisssä oli 88 vuotta sitten hehtaarilla puuta 50 m3, mistä 11,8 kpl/ha oli 4,8 metrin korkeudeltam 6 tuumaisia. Aivan muutama 7 tuumainen.
Isoisä osti 1927 metsätilan. Siinä oli myytävää vain koivutukkeja pienellä osalla tilasta Että tällaisiako metsiä toivotaan.
Lähetin tällaisen palutteen lehteen. Ei tietysti vaikuta mitään:
Hei
En ole tiennytkään, että Kemijärvelle on rakenteilla sellutehdas kuten HS Kuukausiliitteen sivulla 16 Mikko-Pekka Heikkinen kirjoitti. Ovatko ne mm Hesarin kirjoittamat jutut Kemin sellutehtaasta ”valeuutisia”? Vai mitä pitäisi ajatella.
En ole muuten tiennyt sitäkään, että Suomessa tehdään hakkuuaukkoja selluun tarvittavan kuitupuun saamiseksi. Toistaiseksi aukkoja on tehty tukkipuunhakkuissa. Näissä uudistushakkuuaukoissa kuitupuu on sivutuote, jolla esimerkiksi tällä hetkellä on huono kysyntä ja Äänekosken sellutehtaan lähellä jopa laskevat hinnat.
Siinä Heikkinen on kyllä oikeassa, että tuleva sellutehdas käyttää paljon puuta. Siinä siis taas täysin väärässä, että sellutehtaan tarvitseman puun vuoksi tehtäisiin aukkoja. Ei niin typerää metsänomistajaa ole, että tekisi aukkoja myydäkseen vain halpaa kuitupuuta.
Kuitupuu on tukkipuun kasvatuksen sivutuote ja hinnaltaan vain kolmasosa tukkipuusta. Jotta puumme kasvaisivat kunnon tukeiksi, niiden on kasvattava sopivassa tiheydessä. Ensin varsien lähellä toisiaan. Kun oksien karsiutuminen on sopivassa vaiheessa, metsästä poistetaan huonosti menestyneet ja heikkolaatuiset puut kuitupuiksi. On pidettävä huoli, ettei harvennus viivästy, jolloin latvus supistuisi liikaa ja puun kasvu hidastuisi sen koko loppuelämän ajaksi. Sopivasti harvennetun metsän puihin syntyy harvennusreaktio. Ne alkavat kasvaa aikaisempaa nopeammin ja niin metsän kasvu ei merkittävästi hidastu, vaikka sieltä vietiinkin puita sellutehtaalle. Jäljelle jäävä puusto muuttuu järeämmäksi ja sen arvo nousee nopeasti, kun kuitupuuta muuttuu kolme kertaa arvokkaammaksi tukiksi. Näin lyhyesti kuvattuna on puun kasvatuksen strategia. Aivan kuin porkkanaa kasvattaisi. Sitäkin on harvennettava ja kasvatettava sopivassa tiheydessä.
Sellutehdas tuo metsiin ja Suomen kansantalouteen merkittävän arvonlisän kolmea kautta. Ensiksi tietysti se jalostaa puun arvoltaan luokkaa kymmenkertaiseksi. Harventamalla metsiämme oikea-aikaisesti sellutehtaiden käyttöön varmistamme sen, että saamme aikanaan arvokasta laatutukkia mahdollisimman paljon. Koska sahatavaran valmistuksessa pintaosa puusta jää käyttämättä, niin selluteollisuus ostaa sen sahahakkeena omaan käyttöönsä. Ennen tämä jouduttiin polttamaan.
Suorittava. Et taida ymmärtää sitä, että Satakunnassa peltojen ja asutuksen osuus on suuri, joten ne hirvet pakkaantuvat pienille alueille. Etkä sitäkään, että siellä voi kuusikoiden osuus tästä olla suuri, joten se hirvimäärä, joka ei aiheuttaisi vahinkoja joillakin harvaan asutuilla seuduilla, saattaa jossain toisessa paikassa aiheuttaa tosi vahingot.
Kävin kerran opintoretkellä Hämeenlinnan lähellä. Siellä metsät olivat melkein pelkkiä kuusikoita. Vähäiset mäntyalueet olivat kaikki syötyjä. Meidän mailla Keski.-Suomessa mänty on valtapuu, minkä seurauksena metsänviljelyä haittaavia tuhoja ei esiinny.
Näinhän se menee: valhe, emävalhe, tilasto.
Voi esittää myös vaihtoehtoisen teorian dinojen häviämisestä. Joku tai jotkut saivat elämän syntymään maapallolla. Puuhastelivat täällä niin kuin kasvien ja eläinten jalostajat nykypäivinä. Jotain meni pieleen ja syntyivät dinosaurukset. Nämä ”puutarhurit” tulivat katsomaan viljelyksiään ja eivät pitäneet niistä dinoista ja päättivät päästä niistä eroon ja aloittaa toisenlaistén eliöiden kasvatuksen.
Sitten on vaihtoehtoisia selityksiä. Käänsivät asteroidin suunnan kohti maapalloa ja katsoivat mitä tapahtuisi. Tietysti se asteroidi saattoi osua aivan itsekseenkin. Tai sitten ne puutarhurit levittivät jotain virusta, jotta ne dinot varmasti kuolisivat.
Kun ajattelee tätä elämän moninaista kirjoa, niin kyllä luomisoppiakin voi ymmärtää. Ei tietystikään kirjaimellisesti.
Kaikki ostajat eivät halua tehdä kokorunkotarjousta ainakaan noin pienestä leimikosta. Tarjouksen tekeminen on vaativa homma, kun pitää ihan oikeasti kulkea metsässä ja arpoa tukin ja kuidun suhde,
Viime vuonna tehtiin n 1000 m3:n uudistushakkuukauppa. Puolet ostajista tarjosi kokorunkohinnan, puolet ei.
