Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
;Kyllä Valtion kassassa rahaa riittää. Kun turpeen poltto loppuu, niin jotain piti keksiä tilalle.kuten tuolla toisella palstalla jo kirjoitin. Siis täyttä hölmöläisten hommaa.
Puu kapenee reilun sentin metrillä. 2 senttiä läpimitassa merkitsee siis teoreettisesti sitä, että tukkia tulee n 1,6 metriä enemmän 16 cm:n minimimiläpimitalla. Tämä antaa olettamalla, että runkoja on hehtaarilla 500 kpl, tukkipuuta teoreettisesti lisää 18 m3. Siis euroissa 18x(63-20)=n 800 euroa. Tietenkin sitten apteeraus saattaa vaikuttaa jotain. Itse valitsisin aina pienemmän latvamitan.
Pitäisi siinä arvokartalla olla muitakin kuin homo- ja lesbokysymyksdiä. Esimerkiksi metsätaloudesta. Hyväksyykö uudistushakkuut vai ei. Tietysti, jos hyväksyy, on vapaamielinen. Jos ei hyväksy, on konservatiivi. Vai miten päin pitikään mennä.
Tällä tarkoitan siis sitä, että ihmisellä on hyvin erilaisia mielipiteitä, joten 8 kysymyksellä ei voi mita yhtään mitään. Ja se, että monet itseään vapaamielisinä pitävät ovat taas jyrkästi taantumuksellisia siinä mielessä, etteivät hyväksy toisinajattelijoiden mielipiteitä.
Metsäasioista sitten. Jos kokemusteni muilta hankittujen tietojen perusteella pidän jaksollista kasvatusta parempana, olenko liberaali vai konservatitiivi. Jos Perko kertoo, että jatkuva kasvatus on parempi, onko Perko liberaali vai konservatiivi? Kumpi on mitä. Ottakaa kantaa.
60 vuoden päähän emme tiedä, joten tuo Puukin laskelma ei kerro tietenkään mitään tulevaisuuden kannattavuudesta.
Itse lähden siitä, että menot katetaan vuosittaisilla hyvillä myyntihinnoilla, joten kuluja ei tarvitse aktivoida. Tulevaisuus näyttää sitten miten metsätalous kannattaa.
Olen kyllä sitä mieltä, että panostaminen hyvään hoitoon on riskittömämpää ja kannattavampaa kuin jättää metsä huonolle hoidolle. Kannattaa maksaa hyvälle tekijälle enemmän kuin huonolle.
Eettistä metsästystä on, että pyritään saamaan saalis hengiltä nopeasti ilman turhaa kärsimystä kuten Gla kirjoitti.. Metsästysseuroissa kuri on hyvä, jolloin ongelmatapauksia saattuu vähän. Lisäksi koirat auttavat silloin. Samoinm kuin vähän kauemmas kaatuneen saaliin löytymisessä. Jos metsästys olisi villiä, niin haavakkoja tulisi varmasti enemmän ja niitä jäisi metsiin kitumaan.
Entäs sitten tämä? Jääkausi oli päättynyty vain n 4000 vuotta aikaisemmin. Sahara ja Arabia viheriöivät. Johtuiko kaikki maapallon akselikulmasta? Palloon tulee säteilyä aina sama määrä. On se miten päin tahansa.
Atlanttisen kauden lämpötila oli huipussaan 9 000–5 000 vuotta sitten. Tätä kautta sanotaan holoseenin ilmasto-optimiksi ja holoseenin lämpöhuipuksi. Pohjoisempana keski¬lämpö¬tila poikkesi nykyisestä vielä enemmän. Pohjois¬navan läheisyydessä ero nykyiseen oli noin 4 astetta; talvet olivat 3–9 °C ja kesät of 2–6 °C nykyistä lämpimämpiä. Tropiikissa ero nykyiseen oli alle 1 °C, ja koko maapallon keskilämpötila oli arviolta 0,5–2 °C korkeampi kuin vuonna 1950. Eniten Auringon säteilyä tuli pohjoiselle pallonpuoliskolle 9 000 vuotta sitten, jolloin pohjoiselle pallonpuoliskolle tuli +1 W/m² enemmän säteilyä. Atlanttisen lämpökauden lämmittävä vaikutus jatkui ainakin vielä 4 000 vuotta sitten.
Afrikka oli 16 000–6 000 vuotta sitten nykyistä kosteampi, Saharassa kasvoi puita ja ruohosavannia, koska Afrikan monsuuni oli maan akselikallistuman takia nykyistä voimakkaampi. Subtrooppiset korkeapainesolut olivat atlanttisella kaudella hyvin kaukana toisistaan, mikä laajensi Afrikan kostean ilmaston alueita[2].
Eteläisellä pallonpuoliskolla holoseeni näyttää olleen lämpimin 8 000–10 500 vuotta sitten, juuri jääkauden päättymisen jälkeen.
Noin 6 000–5 500 radiohiilivuotta sitten Euraasia ja Pohjois-Amerikka olivat tammikuussa noin 1–3 °C nykyistä lämpimämpiä[3]. Arktiksen ja nykyisen havumetsän helmikuun keskilämpö oli yleensä yli 2 °C nykyistä korkeampi[4]. Heinäkuussa Arktis oli noin 6 000–5 500 vuotta sitten ainakin 4-4 c lämpimämpi kuin nyt, ja Helsinki ja Pohjois-Labrador 2 °C lämpimämpi kuin nyt[3]. Pohjois-Amerikka ja Aasia lämpenivät laajoilla alueilla heinäkuussa nykyiseen verrattuna ainakin 0–1 °C[3]. Samaan tapaan elokuussa 60 leveyspiirin alue oli ainakin 2 °C nykyistä lämpimämpi, poikkeuksena Alaska ja Islannin ja Skandinavian välinen Pohjois-Atlantin osa[5], minne Golfvirta virtaa etelästä. 70. leveyspiirin pohjoispuolisen alueen vuosikeskilämpötila oli 6 000–5 500 vuotta sitten yli 3 °C nykyistä korkeampi, ja Etelä-Suomessa 2 °C nykyistä korkeampi. Keski-Euroopan ja Alaskan vuosikeskilämpötila oli 1–2 °C nykyistä korkeampi, ja esimerkiksi Eurasia lämpeni noin 40. leveyspiirin pohjoispuolelta yli 0–1 °C. Eurasian ja sademäärät olivat 6 000–5 500 vuotta sitten välillä +100 – -100 mm nykyistä korkeampia tai matalampia, mutta kääntöpiirin eteläpuolisessa Saharassa satoi ainakin 200–300 mm enemmän, jopa 400 mm kuin nyt, samoin kuin Arabian eteläosissa[6]. Yleensä sademäärä nousi Euraasiassa 0–50 mm nykyisestä, mutta saattoi laskea noin 20 mm. Lähi-idässä satoi 20–100 mm nykyistä enemmän[6]. Euraasiassa Pohjois-Ranska, Englanti ja Skandinavian niemimaa kuivuivat 0–100 mm, samoin Keski-Aasian Kaspianmereltä Mongoliaan ulottuva aro- ja aavikkoalue 0–60 mm[7].Wikipedian mukaan:
Keskiajan lämmin kausi (tai keskiajan lämpökausi, keskiajan ilmasto-optimi) oli keskiajalla noin vuosien 600–1400 välillä ainakin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vallinnut verraten lämmin ajanjakso.[1]
Lämpökauden olemassaolo on todettu geologisesta ja historiallisesta aineistosta. Kauden keskilämpötilaa on kuitenkin vaikea arvioida tarkkaan. On arveltu, että Euroopan lämpötilat olivat silloin 1–2 astetta korkeammat kuin 1900-luvun alussa.[1]
Jotkin todisteet tukevat sitä käsitystä, että lämmin ilmastojakso ei koskenut vain pohjoista pallonpuoliskoa, vaan että se oli maailmanlaajuinen. Tähän viittaa esimerkiksi australialaisesta tippukiviluolasta löydetty happi-isotooppiaineisto.[1]
Keskiajan lämpökausi vallitsi eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa hiukan eri aikoina. Jääkairausaineiston perusteella Grönlannissa kausi alkoi jo noin vuonna 600, ja lämpömaksimi saavutettiin siellä noin vuonna 1000. Keski-Euroopassa ja Länsi-Atlantin Bermudalla kauden on ajoitettu vallinneen vuosina 800–1350. Venäjän Euroopan-puoleisissa osissa ilmasto oli lämpimimmillään noin vuosina 950–1200. Muualla Euroopassa lämpimintä oli etenkin vuosina 1150–1300 sekä sitä ennen noin vuonna 900. Uralin alueella ei selviä merkkejä keskiajan lämpövaiheesta ole havaittu.[1]
Puulustoaineiston perusteella Fennoskandian pohjoisosissa lämmintä oli vuosina 870–1100, kuten myös vuosina 1360–1570.[1] Suomessa lämpökausi ajoitetaan aikavälille 980–1250, jolloin talvet olivat Keski-Suomessa erityisen lauhoja ja lumettomia. Norjassa viljakasvit kasvoivat huomattavasti pohjoisempana kuin nykyisin. Leudot ilmat tekivät mahdolliseksi sen, että Islanti ja Grönlannin lounaisosat asutettiin. Grönlannissa viljeltiin vehnää alueella, joka on nykyisin hyistä arktista aluetta. Islannissa harjoitettiin maanviljelystä alueilla, jotka ovat sittemmin ilmaston kylmettyä jääneet jäätiköiden alle.[2]
Keskiajan lämmintä kautta seurasi niin sanottu pieni jääkausi, jolloin ilma jälleen viileni Euroopassa.[1]
Moni ilmastotutkija pitää keskiajan lämpövaihetta paikallisina ilmiöinä. Joidenkin toisten tutkijoiden mukaan kyse oli kuitenkin ilmaston luonnollisesta vaihtelusta kylmien ja lämpimien vaiheiden välillä. Tämän syklisen vaihtelun syitä ei tiedetä varmasti.[1] Asia on tiedemaailmassa kiistanalainen.[3]Oli varmaan aika karua silloisille suomalaisille, kun ilmat alökoivat kyulmetyä tämän lämpökauden jälkeen. Piti oppia rakentamaan telviasuttavia asuntoja,liikkumaan lumessa ym.
Näitä lukiessa tulee kyllä mieleen, että nyt vallitsee todellinen ilmastohysterias. Eihän tuolloin ainakaan ihmisvoimin saatu ilmastoa muuttumaan enempää kylmemmäksi kuin lämpimäksi.
Itse asiasta sen verran, että panelin jäsenet saattavat olla siinä mielessä puolueettomia etteivät ota ohjeita ulkopuolisilta. Toisaalta ovat puolueellisia, jos heillä on oma agenda, jota siellä panelissa ajavat. Sehän tässä ihmetyttää. Siis pelkistetysti , kuten edellä on kirjoitettu, Petteri Taalas tarkastelee ilmastokysymystä globaalisti ja Ollikainen taas vain Suomen tasetta vaikka todellisuudessa metsiemme käyttö hakkuisiin ei vaikuta maailman hiilitaseeseen mitään.
Sen sijaan kyllä hiilitaseemme huononee, kun metsiämme hävitetään erilaisiin rakentamisiin tai ”tunnin ratoihin”, jotka ovat todellisia hiililähteitä jo pitkän rakennusvaiheen aikana. Ja tietysti uudet radat ovat täydellisiä hukkainvestointeja maailmassa, joka entistä enemmän perustuu tiedon ei ihmisten siirtoon. Tällaisia asioita pitäisi pohtia ja vain kannustaa metsänomistajia kasvattamaan metsiämme entistä tehokkaammin.
Intiaan ja muualle Kauko-Itään näkyy nuo ohjelmatalotkin nykyään keskittyvän.
Jos puhutaan intialaisista ohjelmataloista, niin ainakin laatuhajonta on suuri. Eräs tuttava valvoi sellaisen ohjelmiston tekoa. Koko ajan tekivät virheitä eivätkä uskoneet edes lukuisia kirjallisia huomautuksia. Olivat ilmeisestikin ottaneet urakan liian halvalla ja aloittaneer työn väärällä tavalla pyrkien säästämään perusasioissa. Nyt homma ei valmistu millään, koska ne ovat pielessä. Tuttava pääsi onneksi vetämään suomalaisten kanssa toista projektia, jossa ensin selvitetään oikeat lähtökohdat ja tulevat kustannukset.
Ei kasva kaupungeissa liikenneympyrän sisällä mäntyjä, vai oletteko nähneet koskaan ?
Kyllä kasvaa Vihdintien alussa olevassa tosi suuressa ympyrässä Helsingin Etelä-Haagassa.
Meillä on kyllä tientekovaiheessa kaadettu puut ympyröistäkin. Jättöpuita ei suositella jätettäviksi tuollaisiin paikkoihin teiden lähelle niiden aiheuttamien kaatumisriskien vuoksi. Kyllä niihin ympyröihin on sitten kehittynyt luontainen taimikko.
