Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kuulepa Korpinen. Jos olet MHY:n jäsen, niin saatat saada tuosta reittiasiasta neuvoja MTK:sta. Sinun tarvitsee tietää muistaakseni jäsennumerosi. Siellä MTK:ssa on asiallisia juristeja, joilta joskus saa ihan hyviä neuvoja ja ihan ilmaseksi. Varsinaisiin proseihin he eivät yleensä osallistu.
Hirvi on meidän perheessä pääruoka. Eri muodoissa, patana, pullina tai keittona. Juuri saatiin syötyä viimeinen eli viides erä hirvikeitosta. Oli tosi makoista. Lihaa oli aika vähän, enemmän kasviksia: tomaattia, varsiselleriä, sipulia, maa-artisokkaa (omasta maasta) ja porkkanaa. Mausteena basilikaa ja kasvisliemikuutioita ja hunajaa.
Välillä sitten kalaa. Vaihteeksi sain Inarista poronkasvattajilta suoraan käristyslihaa.
Kesällä joskus ulkogrilliin porsasta tai makkaraa.
Takavuosina oli lainsäädäntöhanke, joka olisi mahdollistanut kelkkareitin perustamisen käytännössä maanomistajan tahdosta riippumatta. Se hanke kaatui. Minäkin kritisoin jollain kuulemispalstoilla ankarasti.
En kyllä haluaisi virallista reittiä maalleni. Sehän rajoittaa esim hakkuita, kun pitää varoa reitillä liikkuvia. Jos kelkat ajavat metsäteitä, ne pakkaavat lumen ja teiden ajokuntoa saa keväällä odottaa.
Periaatteessa Etelä-Suomessa pitäisi kaikki kelkkailu tapahtua järvillä.
Samaa mieltä, kun Lasse, että reitti tuskin vaikuttaa tieyksiköihin. Tuollainen jonkun kerhon kanssa sovittu reitti on todellakin siinä mielessä hyvä, että se loppuu maanomistajan niin halutessa. Virallinen reitti on voimassa ikusesti. Luulenpa, että siinä kyllä metsänomistaja häviää korvauksissa. Itse kyllä pistäisin lujasti kampoihin.
Ei sitä edelleenkään täysin tiedetä, miksi välillä on syklejä ja välillä ei. Myös lintukannat ovat välillä syklisiä. Joskus sattuvat yhteen myyrien kanssa, joskus taas ei. Populaatiodynamiikka on tällaista – ennustettavuus on varsin vaikeaa, kun taustalla vaikuttavia muuttuvia tekijöitä on monia.
Kiitos Timppa, päivän paras miete! Heitit kerralla roskakoriin RKTL:n ja Metlan kymmenien vuosien aherruksen.
Anneli hei. Minähän tiivistin vain edellä olevan sanomasi. Itsehän totesit, että ennustettavuus on vakeaa. Eiköhän kerran käynyt niin, että arpomalla pörssisijoittaminen onnistui paremmin kuin asiantuntijoiden sijopitusneuvojat. Yhtä luotettavia nämä siteeraamasi tutkimukset. Satunnaisotannalla voisi hoitaa homman halvemmalla ja samalla tarkkuudella.
Tieteellisen tutkimuksen pääpiirre on tuloksen toistettavuus. Koska noiden tutkimusten tulokset ovat kerrasta toiseen erilaisia, ainoa oikea johtopäätös on, ettei pystytä ennustamaan syklisyyttä luotettavasti ja lopettaa tutkimus siihen.
En muista varmuudella sitä, koska ensimmäinen kuvaamani myyrätuho oli. Luulisin, että haarukassa 1987-1990. Joka tapauksessa kuvio ensiharvennettiin 2019.
Yhtä kaikki. Kyllä tuollaisten tavalla tai toisella ylivoimaisesti suomen rikkaimman suvun syöttiläiden puheet kapitalismista yököttävät. Puhumattakaan siitä, että yritetään tuottaa hallaa ilmastolle, Suomen kansantaloudelle ja etenkin maaseudun asukkaille.
Sirpa Pietikäinen on kyllä omituinen tapaus. Niin punavihreä kokoomuslainen. Ja aina pärjää EU-vaaleissa.
Ei sitä edelleenkään täysin tiedetä, miksi välillä on syklejä ja välillä ei. Myös lintukannat ovat välillä syklisiä. Joskus sattuvat yhteen myyrien kanssa, joskus taas ei. Populaatiodynamiikka on tällaista – ennustettavuus on varsin vaikeaa, kun taustalla vaikuttavia muuttuvia tekijöitä on monia.
Siis täysin 0-tutkimusta. Joskus tosin haitallistakin. Vuonna 2011 taimitarhat joutuivat ajamaan taimiaan kaatopaikoille, kun populaatiodynamiikan tutkijat ennustivat vuodesta 2012 taas myyrätuhovuotta. Itse en noita puheita kyllä uskonut. Istutettiin 2011 normaalisti ja hyvin näyttävät taimet kasvaneen.
Mutta mihin se myyräsykli hävisi? 1980-luvun lopulla oli meillä eräässä 5 hehtaarin kuviossa totaalinen myyrätuho. Koko kuvio piti istuttaa uudelleen. (Kuvio ensiharvennettiin 2019) Vasta vuonna 2006 oli tämän jälkeen melko paha myyrävuosi. Tosin vaihdellen. Jossain kuviossa tuhoja joissakin ei. Vuonna 2009 oli sitten se tosi paha myyrävuosi. Meilläkin täydennysistutettiin 14000 tainta. Sellaisiltakin kuvioilta, joissa ei kasvanut juuri muuta kuin 1-2 vuotta aiemmin istutetut kuusentaimet, niitä syötiin systemaattisesti.
Nyt on kulunut siis 11 vuotta ilman havaintoja myyrätuhoista. Minun on em perusteella mahdotonta nähdä mitään systemaattista myyräsykliä. Enkä usko että ainakaan pedoilla olisi mitään vaikutusta. Sanoi Ilkka Hanski mitä tahansa. Hänhän on tutkinut jotain saaripopulaatioita eikä niiden perusteella voine päätellä kuin sitä mitä saaressa tapahtui. Eikä ennustaa tulevaisuutta.
Mielikuva on, että ne myyrät lisääntyivät vuonna 2008 vasta syksyllä voimakkaammin. Eivät siis ennättäneet vielä keväällä siirtää petojen saalistuspainetta pois esimerkiksi riistalinnusta. Epäililemättä vuosina 2006 ja 2009 petojen poikastuotot olivat hyviä ja niiden saalistuspaine kanalintuja kohtaan kasvoi näitä seuraavina vuosina myyrien kadottua. Mahtaisiko noista lintukanta-aineistoista löytyä tukea arvelulleni.
