Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tilasin sen tietoimituksen, mutta meidän tapauksessa tuntuu, että maanmittari ”arpoi” jonkun tuloksen ja sitten sanoi asian olevan, että tietokone kertoi niin. Ei perustellut tulostaan, jonka tiesin vääräksi. Selvitin asian myös Metsäkeskuksen ja erään toisen MHY:n asiantuntijalta ja lakitekstistä, joten tiedän varmasti olevani oikeassa.
Ilman haaroja oleva tie on helppo yksiköidä. Tarvitaan vain hehtaarit, kilometrit ja tonni- sekä matkakertoimet.
Ihmetyttää tuo, että miten vuosittaisissa hakkuissa tukkipuun osuus on lähes yhtä suuri kuin kuidun. Se on joko osoitus hyvästä metsänhoidossta tai sen laiminlyönnistä. Luulisi asiantuntijoiden osaavan tuon laskea, mikä se pitäisi olla, että taimikot tulee hoidettua. Mutta näin maallikkona sanoisin, että kuitupuuta jää paljon korjaamatta ja nuoret metsät hoitamatta.
Yhteismetsällä oli kymmenvuotiskaudella kuusen tukkiprosentti 65, männyn 66 ja koivun 21. Meidän metsät ovat kyllä tavallista järeämpiä. Harvennukset tehdään mieluummin etuajassa, mikä tietenkin pudottaa kuitupuun osuutta.
Siitä olen samaa mieltä, että monin paikoin olisi syytä tehdä lisää harvennuksia.
Mökkitalkkareille on kyllä monilla seuduilla hyvin töitä ja kunnon tuntipalkkaakin voivat veloittaa kiitos kotitalousvähennyksen. Ja vielä emänniltä kahvit.
Nyt Anneli kyllä liiottelit, kun väitit, että tieyksiköinti on yksinkertaista. Niin onkin, jos on vain yksi suora tie, mutta monihaarainen tie onkin vaikeampi tapaus. Yksiköinnin eräälle Yhteismetsänkin käyttämälle sellaiselle Tiekunnalle on tehnyt skä MHY että Maanmittauslaitos. Tulos erilainen ja molemmat väärässä. Raastuvassa tavataan.
Tietalkkariksi ei kyllä kannata ryhtyä. Siitä saa huonoa palkkaa ja aina haukkumiset päälle. Jos hoitaa huonosti, niin saa moitteet huonokuntoisista teistä. Jos hyvin, niin tuhlaamista.
Yhtiöt eivät anna metsureidensa mennä mihinkään myrskypuun keräyshommaan. Kaikki työ on tehtävä motoilla. Lukemattomia onnettomuuksia on sattunut ja aivan kummallisia. Tuttava meni kaatamaan salaman katkaiseman koivun tyveä. Tietysti jokaisen mielestä aivan varma ja vaaraton kohde. Yhtäkkiä puu ”räjähti” ja heitti kaverin sahoineen tantereeseen. Saha ja tämä tuttava onneksi joutuivat eroon ja kaveri selvisi mustelmilla ja kipeällä selällä. Olisi voinut kyllä toisin käydä.
Tuulenkaadot ovat sitä paitsi yleensä niin hajallaan, ettei niiden keräys kannata. Sitä paitsi puut kelpaavat sertifikaatin jättöpuiksi joten eivät ne ole metsässä arvottomia.
On tietysti ero tekeekö kaupan vain kerran kuten on laita asuntolainassa tai tilaa myytäessä vai säännöllisesti kuten tilanne on useilla puunmyyjillä. Kertakaupassa voi ja tietysti pitääkin tinkiä. Jos puunmyyjällä on tapana tinkiä hintaa lisää, niin ostajat ottavat sen tietenkin huomioon tarjousta tehdessään. Koskaan ei voi kuitenkaan tietää saiko parhaan hinnan tällä tavalla.
Meillä on tosiaan selkeä systeemi. Kaupan saa se, jonka exel näyttää edullisimmaksi. Yleensä meillä menee asian ratkaisuun päivä tai kaksi.
Kilpailutus on jännä laji. Jos tulee tietoon, että jotain ostajaa suositaan, niin muut kilpailijat eivät viitsi nähdä mitään vaivaa ja jättävät vain kohteliaisuustarjouksia. Ranelle voi tietysti silloin käydä silloin niinkin, että Mhy:n ”hyvä” hinta ei olekaan avoimilla markkinoilla hyvä hinta.
Meillä on selkeä systeemi. Edullisen tarjouksen tehnyt saa kaupan. Jos sattuisi käymään, että saataisiin vain huonoja tarjouksia (mitä ei ole käynyt), niin joko odetetaan parempia aikoja tai tehtäisiin kauppa. Ostajat tietävät, ettemme harrasta tinkikierroksia.
Sitten kyllä joskus tehdään kauppoja vain yhden tarjouksen pohjalta, josn halutaan pitää enemmän ostajia valppaina tai tiedetään, että joku ostaja maksaa näin hyvän hinnan.
Laskeskelin meidän metsien tilannetta. Sisältää sekä suot että kaikki karummatkin kivennäismaat. Kasvatusmetsät ovat enintään 60-vuotiaita. Yli 60-vuotiaita ”luonnonmetsiä” on hehtaareissa 37 %. Niissä on puiden tilavuudesta 55 % ja kasvusta 29 %. Tilavuutta 226 m3/ha ja keskikasvu 4,4 m3/ha/v. Enintään 60-vuotiaita metsiä on siis 63 %. Niissä on puistamme 45 % ja kasvustamme 71 %. Tilavuutta hehtaarilla 107 m3 ja keskikasvu 6,4 m3/ha/v.
Tästä voi tietysti tehdä johtopäätöksiä vaikka niin hiilen sidonnasta kuin kasvatuksen järkevyydestä. Tai tietysti mistä muusta tahansa.
Vaikkapa voisi tulla sellaiseenkin johtopäätökseen, että hiilinielujen kannalta kannattaisi uudistaa metsät nuorina ja käyttää puutavara korvaamaan fossiilisia tuotteita. Metsätaloudellisessa mielessä ei tietenkään.
Eivätkö Kanadan ja Venäjän metsät ole yleensä luonnonmetsiä? Olen kyllä lukenut, että molemmissa on metsäpaloja, joten eivät ne taida olla kovin pysyviä hiilivarastoja.
Suomalainen normaali talousmetsä on sitä vastoin hyvin immuuni metsäpaloille. Ikääntyneessä metsässä ei ole alikasvoskuusia. Metsäpalot syttyvät yleensä salamista. Maan pinta alkaa palaa. Koska ei niitä alikasvoskuusia, jotka soihdun lailla palaessaan sytyttäisivät latvapalon, palo etenee pintapalona niin hitaasti, että palokunta ennättää tulla sammuttamaan. Kahdesta salaman sytyttämästä palosta on kokemusta. Molemmissa paloi n 0,3 ha. Palokunta pääsi niin lähelle, että pystyivät vetämään letkut palopaikalle. Tieverkosto on siis myös avainasemassa. Tietysti myös taimikot estävät palon leviämistä.
Tosiaan nämä viime vuodet olivat männyn itämisen kannalta vaikeita. Ollaan siis täydennetty rehevämpiä osia syntemaattisesti kuusella. Vuonna 2018 hakattuun aukkoon ei vielä ole tullut tarpeeksi mäntyjä. Sen karumpaan osaan kyllä istutetaan koemielessä mäntyä. Saa nähdä miten maistuvat aikanaan hirvelle.
Juuri kuten Anneli tai Puuki kirjoitti. Kuusta sekaan. Hyviä istutuspaikkoja ovat esim kannon vierukset.
Ei haittaa vaikka kuusi vähän olisikin myöhässä. Kyllä tilanne tasoittuu. Istutus painottaen rehevimpiin kohtiin kuten Puuki kirjoitti.
Tällainen sekametsä on biologisesti hyvin toimiva ratkaisu. Olen lukenut tutkimuksesta, jonka mukaan mäntyjen ympäröimät kuuset kasvavat paremmin kuin kuusten ympäröimät kuuset. Ymmärtäisin asian siten, että harvassa kasvavien kuusten pinnassa olevilla juurilla on enemmän tilaa levittäytyä ja saada sekä vettä että ravinteita. Männyt hakevat vedensä ja ravinteensa syvään menevillä paalujuurillaan.
